43 680 euron lasku, 60 käyttäjää

Suomalaisyritykset ostavat tekoälylisenssejä nopeammin kuin ehtivät miettiä, mihin niitä käytetään. Arkedin johtava tekoälystrategi Jussi Ahtikari sanoo Tiville, että hankinnat menevät järjestyksessä väärin päin: ensin ostetaan työkalu, sitten aletaan etsiä sille käyttöä.

Ahtikari ei puhu ulkopuolisen tarkkailijan roolista. Hän toimi sähköautojen latausyhtiö Virran teknologiajohtajana ja tekoälyjohtajana yhtiön alkuvuosista lähtien ja rakensi siellä tekoälyratkaisuja tuotantoon asti. Nyt hän neuvoo yrityksiä konsulttiyhtiö Arkedilla.

Ongelma on poikkeuksellisen helppo mitata, koska lisenssilasku on kiinteä ja käyttö ei ole. Sopimus juoksee riippumatta siitä, avaako työntekijä työkalun kertaakaan.

Mitä 200 paikkaa maksaa

Microsoft 365 Copilot maksaa Suomessa listahinnaltaan 18,20 euroa käyttäjältä kuukaudessa vuosisitoumuksella. Microsoft myy sitä parhaillaan 15,60 eurolla syyskuun 2026 loppuun asti, ja kuukausilaskutuksella hinta on 21,84 euroa.

Kahdensadan hengen yritykselle listahinta tarkoittaa 43 680 euroa vuodessa. Kuukausisopimuksella sama määrä paikkoja maksaa 52 416 euroa. Tarjoushinnalla lasku jää 37 440 euroon, mutta tarjous koskee vain vuosisitoumusta: yritys maksaa paikoista koko vuoden riippumatta siitä, käyttääkö niitä kukaan.

OpenAI:n ChatGPT Business maksaa 20 dollaria käyttäjältä kuukaudessa vuosilaskutuksella ja 25 dollaria kuukausittain laskutettuna. Enterprise-tasolle ei ole julkista hinnastoa. Hankintaraporteissa esiintyvät luvut asettuvat 45 ja 75 dollarin välille paikalta kuukaudessa, ja minimitilaus on noin 150 paikkaa. Kuudenkymmenen dollarin paikkahinnalla 200 paikkaa maksaa 144 000 dollaria vuodessa.

Googlen linja on toinen. Gemini sisältyy Workspacen Business Standard -tasoon, joka maksaa 14 dollaria käyttäjältä kuukaudessa, ja Plus-tasoon, joka maksaa 22 dollaria. Erillistä tekoälylisenssiä ei osteta, mutta silloin laskulla ei myöskään ole riviä, jonka kohdalla joku kysyisi käyttöasteesta.

Käyttämätön paikka maksaa saman kuin käytetty

Matala käyttöaste ei ole teoreettinen riski. MIT:n NANDA-hankkeen elokuussa 2025 julkaisema selvitys arvioi, että 95 prosenttia yritysten generatiivisen tekoälyn piloteista ei tuottanut mitattavaa tulosta, vaikka rahaa oli laitettu 30–40 miljardia dollaria. Gartnerin luvuissa vain viisi prosenttia päättyneistä piloteista eteni laajempaan käyttöönottoon.

Lisenssikaupassa tämä näkyy suoraan. Työkalu, jota kolmasosa organisaatiosta käyttää, tuottaa kolmasosan hyödystä ja täyden laskun. Kukaan ei myöskään huomaa asiaa kesken vuoden, koska mitään ei mene rikki. Raha vain lähtee.

Mitä strategia tarkoittaa käytännössä

Strategia on sana, joka kestää huonosti toistoa, joten se kannattaa purkaa tekemiseksi. Käytännössä se tarkoittaa, että ennen ostoa nimetään kolmesta viiteen työtehtävää, joissa työkalua on tarkoitus käyttää: tarjouspyyntöjen esikäsittely, asiakaspalvelun vastausluonnokset, kuukausiraportin koonti.

Sen jälkeen mitataan, kauanko ne vievät nyt. Paikat ostetaan ensin niille tiimeille, ja määrää kasvatetaan vasta kun mittari liikkuu. Samalla sovitaan etukäteen, missä pisteessä hankinnasta luovutaan, jos mittari ei liiku.

Tähän ei tarvita konsulttia. Sekä Microsoftin että OpenAI:n hallintanäkymistä näkee, montako paikkaa on käytössä ja kuinka usein. Moni yritys istuu jo nyt sen datan päällä, jolla uusimisneuvottelu kannattaisi käydä.

Kenen laskusta puhutaan

Työntekijälle asia näkyy siinä, että työkalu ilmestyy koneelle ilman että kukaan kertoo, mitä sillä pitäisi tehdä tai mitä työstä jää sen myötä pois. Yritykselle 43 680 euroa vastaa suunnilleen yhden nuoren asiantuntijan vuosipalkkaa sivukuluineen. Kyse on aidosta valinnasta, ei teknisestä yksityiskohdasta, ja se tehdään yleensä ilman että kumpaakaan vaihtoehtoa lasketaan auki.

Sijoittajapuolella tunnelma on päinvastainen: tekoäly-yhtiöiden arvostukset nousevat sitä mukaa kun lisenssejä myydään. Ostajan ja myyjän kirjanpito eroaa toisistaan juuri tässä kohdassa, sillä myyjälle myyty paikka on liikevaihtoa käyttöasteesta riippumatta.

Siksi ensimmäinen kysymys uusimisneuvottelussa ei ole hinta paikalta vaan se, montako paikkaa oikeasti tarvitaan. Vuosisopimukset uusiutuvat automaattisesti, joten kysymys pitää ehtiä esittää ennen uusiutumispäivää. Se päivä, ei ostopäivä, on suomalaisyritysten tekoälybudjetin todellinen päätöshetki.