Heikki Salo kehittää sanoittajille tekoälyä: ”Se on kuin koira”

Heikki Salo ei hätkähdä, kun puhe kääntyy tekoälyyn. Miljoonasateen 69-vuotias keulakuva on kirjoittanut yhtyeelle yli 150 sanoitusta, ja hänen mielestään laulun arvon ratkaisee lopputulos.

Lausahdus on tarkoituksella kärjistetty. Käytännössä Salo rakentaa työkalua, joka jättää kirjoittamisen ihmiselle. Hänellä on muutenkin kiireinen syksy: Vain elämää -ohjelman 17. tuotantokausi, Miljoonasateen 40-vuotisjuhlakiertue ja laulunkirjoituskurssit. Jyväskylän kaupunginteatterissa on ensi syksynä ensi-ilta Miljoonasade-musikaalille Lelukaupan häät.

Riimit ja synonyymit koneelle

Salo kehittää lauluntekijä Arto Pölläsen kanssa ohjelmaa, jonka työnimi on Kuukoira. Se on vielä kokeiluvaiheessa. Ylen mukaan ohjelma ei kirjoita sanoituksia tekijän puolesta. Se auttaa teknisissä tehtävissä, kuten riimien ja synonyymien etsimisessä, kun säe on jo mielessä mutta yksi sana puuttuu.

Työnimi selittyy Salon omalla vertauksella. ”Ei niin, että tekoäly kirjoittaa, vaan kirjoitat itse ja tekoäly avustaa. Se on kuin koira, joka hakee kaikkea”, hän kuvaa Ylelle.

Kaksikolla on kokemusta vastaavasta. Salo ja Pöllänen tekivät aiemmin Riimirenki-sovelluksen, joka etsii yksinkertaisia riimipareja. Riimirenki ei käytä tekoälyä, ja se on ollut vapaasti käytettävissä Suomen Musiikintekijöiden verkkosivuilla. Kuukoira vie saman ajatuksen tekoälyn puolelle.

Rajan Salo vetää säveltämiseen. Hän ei hyväksy sitä, että tekoäly säveltää, koska koneen tekemä kappale ei hänen mielestään taivu soitettavaksi. Kysymyksen hän silti jättää auki: onko laulujen kirjoittaminen ja säveltäminen ainoastaan ihmisten yksinoikeus?

Kone kirjoitti marraskuusta

Yle kokeili itse. Toimittaja pyysi Googlen Gemini-mallia kirjoittamaan marraskuusta kertovan sanoituksen, ja ensimmäinen tulos oli kliseinen. Kun pyyntö muotoiltiin Salon tyyliin, tekstistä tuli syvällisempi. Salo hymähti ja tunnisti siitä omia nuoruutensa kielikuvia.

Kokeilu selittää, miksi Kuukoiran rajaus on harkittu. Kielimalli jäljittelee tyyliä, jonka se on oppinut olemassa olevista teksteistä. Riimejä hakeva apuri ei jäljittele ketään.

Kenelle tilitys kuuluu?

Sanoittajan arjessa tekijänoikeus tarkoittaa rahaa. Teosto kerää ja tilittää korvauksia säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille. Sen verkkosivuilla linja on selvä: ”vain ihmisen luovan työn tulos voi lain mukaan saada tekijänoikeussuojaa”.

Teosto ei ole kommentoinut Kuukoiraa julkisuudessa, eikä sen usein kysyttyjen kysymysten sivulla kerrota erikseen, miten tekoälyavusteinen teos ilmoitetaan. Kuukoiran kaltainen apuväline muistuttaa kuitenkin enemmän riimisanakirjaa kuin kirjoittajaa. Kun jokainen säe on ihmisen valitsema, luova osuus on selvä. Hankalammaksi tilanne muuttuu, jos kone tuottaa kokonaisia säkeistöjä ja ihminen vain valikoi.

Teosto on ottanut käyttöön myös erillisen tekoälyoikeusluokan, joka koskee musiikin käyttöä tekoälysovelluksissa. Sivuston mukaan se ei vielä vaikuta tilityksiin, ja tulevien korvausten määrää on Teoston sanoin ”tässä vaiheessa mahdotonta luotettavasti arvioida”.

Nuoret tekijät epäluuloisimpia

Salon rento asenne ei edusta koko alaa. Teoston tammikuussa 2025 julkaisemaan kyselyyn vastasi 1 108 musiikkialalla työskentelevää. Suomalaisista vastaajista 47 prosenttia oli käyttänyt tekoälyä, kun koko Euroopassa osuus oli 35 prosenttia. Alle 35-vuotiaista vastaajista 75 prosenttia suhtautui tekoälyn käyttöön musiikissa kielteisesti.

”Nyt erilaiset epävarmuustekijät ja uhkakuvat ovat nostaneet selvästi päätään, sillä tiedämme, mihin kaikkeen tekoäly pystyy”, sanoi Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura kyselyn julkaisun yhteydessä.

Huoli on ymmärrettävä. Nuori sanoittaja kilpailee tilaustöistä tilanteessa, jossa kone tuottaa säkeistön sekunneissa ja asiakas voi kysyä, miksi maksaa ihmiselle. Salolla on takanaan neljä vuosikymmentä ja vakiintunut nimi. Saman työkalun hyöty ja uhka eivät jakaudu tasan.

Siksi Kuukoiran rajaus voi kiinnostaa myös epäluuloisia. Työkalu, joka hakee sanoja mutta ei kirjoita, ei kilpaile sanoittajan kanssa, ja tekijänoikeus pysyy kirjoittajalla. Salo itse lähestyy laulujaan yhä vanhaan tapaan. Hän kiertää niitä, kuten hän Ylelle sanoi, ”kuin kissa kuumaa puuroa”.