70 % tekoälyagenteista jää pilottiin – syy ei ole tekninen

Pilottikulttuuri näivettää tekoälyn liiketoimintahyödyt

UiPathin myyntijohtaja Michael Atalla pudotti The Rundown AI:n haastattelussa luvun, jonka pitäisi pysäyttää jokainen yritysjohtaja. 70–80 prosenttia agenttipohjaisista tekoälyhankkeista ei koskaan ylitä pilottivaihetta. Lähes puolet kyselyyn vastanneista organisaatioista kuvaa tekoälyinvestointiaan tyrmäävällä sanalla: pettymys.

Atallan mukaan ongelma on harvoin teknologiassa tai motivaatiossa. Agentit rakennetaan yksittäisten osastojen tarpeisiin, ja ne jäävät pyörimään omiin nurkkiinsa. Tieto ei kulje agenttien välillä, vastuita ei ole jaettu kenellekään, ja lisenssikustannukset kertyvät ilman mitattavaa tuottoa.

Orkestrointi on enemmän kuin tekninen termi

Käytännössä orkestrointi tarkoittaa sitä, että tekoälyagentteja kohdellaan osina isompaa hallittua työnkulkua. Yksi agentti hoitaa ennalta määriteltyjä tehtäviä, toinen tulkitsee poikkeuksia ja kolmas siirtää päätöksen ihmiselle silloin kun vastuukysymys sitä vaatii.

Esimerkkinä Atalla nostaa talousosaston täsmäytysprosessin. Rutiinitäsmäytykset hoituvat automaatiolla, agentti tulkitsee epämääräiset laskut ja ihminen ratkaisee tulkinnanvaraiset tapaukset. Kun nämä työvaiheet on kytketty toisiinsa, prosessi tuottaa mitattavaa hyötyä. Ilman kytköstä jokainen pilotti on oma saarensa.

Suomalaiset suuryritykset seuraavat samaa polkua

Suomalaisilla suuryrityksillä on omat tekoälyohjelmansa, mutta julkista tietoa pilottien skaalautumisesta on niukasti. OP-Ryhmä julkaisee tekoälyn läpinäkyvyysraportteja, joissa kuvataan käytössä olevat mallit. S-ryhmä on ulkoistanut sovelluskehitystä Tietoevrylle viiden vuoden sopimuksella, ja Tietoevry itse pilotoi generatiivista tekoälyä esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakaspalautedatan luokittelussa.

AI Suomi pyysi OP:lta, S-ryhmältä ja Tietoevryltä tarkempaa tietoa pilottien skaalautumisasteesta. Tämän jutun julkaisuhetkellä vastauksia ei ollut saatu. Aalto-yliopiston House of AI -keskuksen alla pyörivän, Business Finlandin rahoittaman Smarter Work with Generative AI -hankkeen taustalla oleva havainto on kuitenkin sama: generatiivisen tekoälyn hyöty syntyy vasta kun kokeilut yhdistyvät tietotyön todellisiin prosesseihin. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Accenture, Etteplan, Fiskars, M-Files, Metso, UPM ja Saidot.

Yksi syy suomalaisten yritysten varovaisuuteen on se, että pilotit ovat usein syntyneet liiketoimintayksiköiden omasta innosta, ei keskitetystä strategiasta. Pankissa luottoanalyytikkoja avustava agentti, vakuutusyhtiössä korvauskäsittelyä nopeuttava työkalu ja vähittäiskaupassa tuotekuvauksia generoiva malli eivät keskustele keskenään, koska niiden ostajatkaan eivät keskustele.

Mihin investoinnit kannattaa nyt kohdistaa

Atalla suosittelee, että ennen uusien agenttien rakentamista yritykset kartoittavat olemassa olevien pilottien yhteydet liiketoimintatavoitteisiin. Jos kytköstä ei löydy, pilotti pitää joko liittää isompaan työnkulkuun tai sulkea. Viesti on epämukava niille tiimeille, jotka ovat investoineet kuukausia omaan kokeiluunsa, mutta neljä viidestä pilotista ei tuota mitään.

Suomalaisten suuryritysten kannattaa katsoa peiliin syksyn budjettikierroksella. Pilottien lukumäärä ei ole onnistumisen mittari. Mittareiksi pitäisi nostaa se, kuinka moni pilotti on kytketty mitattavaan liiketoimintaprosessiin ja kuinka moni on suljettu silloin, kun kytköstä ei löytynyt. Tietotyöläiselle tämä tarkoittaa, ettei tekoäly korvaa kokonaista tehtävänkuvaa, vaan poistaa siitä rutiinikerroksia – jos ja kun orkestrointi toimii.