Joka toinen koodikeikka vaatii nyt tekoälyä

Markus Huttusella on käsissään luku, joka kuulostaa isommalta kuin on. Wittedin toimitusjohtaja kertoo, että it-palveluyhtiön uusista toimeksiannoista jo noin puolet sisältää vaatimuksen tekoälyn käytöstä. Tivi uutisoi asiasta tiistaina.

Kyse on toteutuneesta luvusta, ei ennusteesta. Se on myös yhtiön itsensä ilmoittama eikä perustu ulkopuoliseen tutkimukseen, ja se kannattaa pitää mielessä koko jutun ajan.

Witted on helsinkiläinen it-palveluyhtiö, joka myy ohjelmistokehittäjien työtä suurille organisaatioille. Liikevaihto oli viime vuonna 53 miljoonaa euroa, ja yhtiö kertoo verkostoonsa kuuluvan yli 3 500 teknologia-ammattilaista. Osake on listattu First North -markkinapaikalle Helsingissä.

Mitä tekoälyvetoinen tässä tarkoittaa

Otsikkoluku vaatii avaamista. Wittedin mittarissa toimeksianto menee tekoälyvetoisten pinoon silloin, kun asiakas edellyttää sopimuksessa tai tarjouspyynnössä tekoälyn käyttöä. Se voi tarkoittaa sitä, että kehittäjät käyttävät koodiavustajia, tai sitä, että tilattava järjestelmä itsessään nojaa kielimalleihin.

Rajanveto on siis yhtiön oma. Sama toimeksianto olisi toisen talon tilastossa voinut jäädä laskematta.

Konkreettisempaa tietoa tulee yhtiön omasta kyselystä, jonka se teki suomalaisille kehittäjilleen. Vastaajista 82 prosenttia käyttää tekoälytyökaluja päivittäin ja yhtä moni sanoo työtapojensa muuttuneen. Agenttityökaluja säännöllisesti käyttävistä 96 prosenttia raportoi merkittävistä muutoksista, muista 45 prosenttia. Vastaajien määrää yhtiö ei kerro.

Kuka hyötyy, jos työ valmistuu nopeammin

Tässä kohtaa juttu koskee ketä tahansa, joka ostaa tai myy asiantuntijatyötä. Wittedin kaltaisen talon liikevaihto syntyy tunneista. Jos sama työ valmistuu kolmanneksen nopeammin, laskutettavia tunteja kertyy vähemmän, ellei hinta nouse tai työn määrä kasva.

Säästö voi valua kolmeen suuntaan. Asiakas maksaa vähemmän, konsulttitalo nostaa tuntihintaansa, tai vapautunut aika myydään uusina töinä. Neljäs vaihtoehto olisi luopua tuntilaskutuksesta ja siirtyä kiinteisiin hintoihin.

Kumpikaan käytetyistä lähteistä ei kerro, mitä Wittedillä on näistä tapahtunut. Yhtiön oma julkaisu ei käsittele hinnoittelua lainkaan, eikä Witted ole julkisuudessa kertonut tuntihintojensa tai laskutusasteensa kehityksestä. Ilman sitä tietoa puolikkaan prosenttiluvun taloudellinen merkitys jää auki.

Esteinä sopimukset ja tokenien hinta

Kyselyn kiinnostavin osa ei ole käyttöaste vaan se, mikä käyttöä jarruttaa. Asiakkaiden sopimus- ja tietoturvarajoitukset mainitsi esteeksi 29 prosenttia vastaajista. Täsmälleen yhtä moni nosti esiin lisenssien ja tokenien hinnan.

Työkalujen kypsyyttä tai luotettavuutta piti merkittävänä esteenä vain 8 prosenttia. Kehittäjien mielestä tekniikka siis toimii. Pullonkaula on sopimuspaperissa ja laskussa.

Samassa kohdassa erkanevat myös pöhinä ja arki. Tivin otsikon mukaan pöhinään on kyllästytty samalla kun vaatimukset sopimuksissa lisääntyvät. Jutun tekstiosa on maksumuurin takana, joten AI Suomi ei ole voinut tarkistaa, kenen suuhun väite kyllästymisestä on siellä pantu.

Mistä muutoksen oikeasti näkee

Palkansaajalle tuo kahtiajako on jutun tärkein kohta. Kun kysyntä keskittyy kokeneisiin tekijöihin ja hakijoita riittää, puristuksiin joutuvat ensimmäisenä ne, joiden työ on ollut juuri sitä rutiinikoodia, jonka avustimet tekevät nyt sekunneissa. Alalle tulevalle se tarkoittaa, että ensimmäistä työpaikkaa on vaikeampi löytää kuin viisi vuotta sitten.

Ohjelmistoja tilaavalle organisaatiolle opetus on toinen. Jos toimittajalta vaaditaan sopimuksessa tekoälyn käyttöä, samaan sopimukseen kannattaa kirjoittaa, kenelle nopeutumisen hyöty kuuluu. Muuten se jää sille, joka laskuttaa.

Seuraava tarkistuspiste on numeerinen. Witted julkaisi puolivuosikatsauksensa elokuussa, ja jos tekoäly todella muuttaa konsulttityön taloutta, muutoksen pitäisi näkyä liikevaihdossa suhteessa tekijöiden määrään. Sitä lukua kannattaa katsoa ennen kuin uskoo yhtäkään käyttöastetta koskevaa prosenttia.