Financial Timesin kolumnisti Pilita Clark veti hiljattain tekoälyä käsittelevää paneelia, kun yleisöstä tuli kysymys, jota hän ei ollut tullut ajatelleeksi. Clark aloittaa 8. marraskuuta julkaistun kolumninsa englanniksi sanoilla ”I was chairing a panel discussion about AI the other day”, suomeksi ”johdin tässä eräänä päivänä tekoälyä käsittelevää paneelikeskustelua”.
Kysymys koski esihenkilöiden palkkaa. Clarkin mukaan esihenkilön palkkaluokka ja palkka määräytyvät usein sen perusteella, kuinka monta ihmistä hän johtaa. Kun yritykset korvaavat työntekijöitä tekoälyagenteilla, tämä mittari alkaa ontua. Tiimi kutistuu paperilla, vaikka työtä tehdään yhtä paljon tai enemmän.
Kolme ihmistä ja kasa agentteja
Ajatellaan asiakaspalvelun esihenkilöä, jolla on ollut kymmenen alaista. Kahden vuoden päästä tiimissä on kolme ihmistä, ja suurimman osan tiketeistä hoitavat agentit, joita esihenkilö ohjeistaa, valvoo ja korjaa. Hänen vastuunsa ei ole kutistunut. Organisaatiokaaviossa hän näyttää silti pienen yksikön vetäjältä.
Tekoälyagentti on ohjelma, joka ei pelkästään vastaa kysymyksiin vaan hoitaa tehtäviä itsenäisesti, esimerkiksi käsittelee tilauksia tai lähettää viestejä. Alainen se ei ole sanan vanhassa merkityksessä. Sen virheet ovat kuitenkin esihenkilön ongelma, ja juuri vastuusta esihenkilölle maksetaan.
Suomessa ratkaisee tehtävän vaativuus
Suomalaisissa työehtosopimuksissa palkka ei virallisesti seuraa alaisten lukumäärää. Esimerkiksi teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt sopivat palkastaan henkilökohtaisesti työsopimuksessa. Ylempien toimihenkilöiden liitto YTN tiivistää alan periaatteen näin: ”Palkkauksessa otetaan huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys.”
Esihenkilötyö näkyy vaativuuden arvioinnissa tyypillisesti vastuuna. Vastuun kokoa on kuitenkin helpointa mitata asioilla, jotka on helppo laskea, kuten johdettavien ihmisten määrällä tai budjetilla. Kun osa tiimistä on ohjelmistoa, arvioijalla ei ole valmista mittaria. Vaativuusluokittelun kuvaukset on kirjoitettu ihmistiimien maailmaan.
Palkka-avoimuuslaki vaatii perustelut
Ajoitus tekee asiasta kiireellisen. Suomi tuo EU:n palkka-avoimuusdirektiivin osaksi tasa-arvolakia, ja hallitus antoi esityksen eduskunnalle syyskuussa. YTN:n mukaan lakimuutosten on määrä tulla voimaan vuodenvaihteessa. Samanarvoisuuden arvioinnissa käytettävät kriteerit ovat osaaminen, kuormitus, vastuu ja työolot, ja palkkaperusteiden pitää olla selkeitä, objektiivisia ja sukupuolineutraaleja.
Tällä on suora vaikutus tavalliseen palkansaajaan. Työntekijä voi uuden lain myötä pyytää tiedon samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskipalkoista sukupuolittain, ja vastaus on annettava viimeistään kahdessa kuukaudessa. Jos kahdella esihenkilöllä on yhtä vaativa tehtävä mutta toisen tiimissä on ihmisiä ja toisen agentteja, työnantajan on pystyttävä perustelemaan mahdollinen palkkaero. Pelkkä alaisten lukumäärä ei silloin välttämättä riitä perusteeksi.
“Töiden vaativuutta on tarkasteltu eri tavoin, vaikka siihen ei olisi objektiivisia perusteita.”
Sanasto
Vaativuusarviointi
Menettely, jossa työtehtävät luokitellaan esimerkiksi osaamisen, vastuun ja kuormituksen perusteella. Tehtävän vaativuusluokka vaikuttaa usein suoraan palkkaan.
Palkka-avoimuusdirektiivi
EU:n säädös, joka velvoittaa työnantajat kertomaan palkkaperusteista avoimemmin ja perustelemaan palkkaerot. Sen tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten palkkaeroja, ja Suomi tuo sen osaksi tasa-arvolakia.
Savinko puhui YTN:n jutussa sukupuolten palkkaeroista, ei tekoälystä. Hänen esimerkissään miesvaltaisissa tehtävissä korostuu tekninen osaaminen ja naisvaltaisissa vuorovaikutus, ja niiden vaativuutta on arvioitu eri mittapuulla. Toinen hänen havaintonsa sopii agenttikysymykseen vielä paremmin: ”Mutta asiaan ei ole kiinnitetty huomiota eikä kriteerejä ole vuosiin päivitetty.”
Vanhentuneet kriteerit ovat juuri se riski, jonka Clarkin yleisö nosti esiin. Jos agenttien ohjaamista ei kirjata tehtävänkuvaukseen, sitä ei myöskään arvioida.
Liitot eivät ole vielä ottaneet kantaa
AI Suomi ei löytänyt YTN:n, Ammattiliitto Pron tai työnantajaliittojen julkista kannanottoa siihen, miten tekoälyagenttien ohjaaminen pitäisi huomioida vaativuusarvioinnissa. Kukaan osapuolista ei ole kommentoinut asiaa julkisuudessa.
Esihenkilön kannattaa silti toimia jo nyt. Jos tiimin rakenne muuttuu ja agentit hoitavat töitä, joita ennen tekivät ihmiset, tehtävänkuvaus kannattaa päivittää ja pyytää vaativuuden arviointia uudelleen. Savinkon mukaan palkkatietoja voi pyytää myös henkilöstöedustajan kautta, jos ei halua kysyä itse.
Neuvottelupöytään kysymys voi tulla nopeammin kuin moni arvaa. YTN:n listauksen mukaan teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimus ulottuu vuoteen 2027, ja ICT-alan ylempien toimihenkilöiden sopimus päättyy 31.12.2027. Ne ovat aloja, joilla agentit yleistyvät ensimmäisinä. Seuraavalla kierroksella palkkausjärjestelmän kuvauksiin joudutaan todennäköisesti kirjoittamaan jotain, mitä niissä ei ole koskaan ollut: miten mitataan sellaisen tiimin vetämistä, jossa kaikki eivät ole ihmisiä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
