Datakeskukset Suomessa: missä ne ovat ja kuka hyötyy

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä kuvasi huhtikuussa Ylelle kaupungin historian suurinta tonttikauppaa ilman kiertelyä: "Suunnitteilla oleva hanke on kolme erillistä 15 000 neliön kokoista datakeskusta täynnä palvelimia ja se on suuri."

Sama lause sopisi nyt kymmeniin suomalaisiin kuntiin. Elinkeinoelämän keskusliiton laskennassa julkistettuja datakeskushankkeita oli lokakuun alussa 145, ja niistä 60 oli julkistettu tänä vuonna, kertoi Yle 6.10.2026. Tahti on yli yksi uusi hanke viikossa.

Datakeskus eli konesali on halli täynnä palvelimia, jotka tallentavat dataa ja tekevät laskentaa, yhä useammin tekoälylle. Fingridin mukaan Suomessa toimivien datakeskusten yhteisteho on noin 300 megawattia. Liittymissopimuksia on kuitenkin tehty lähes viiden gigawatin edestä. Liittymissopimus ei ole investointipäätös, ja vain osa hankkeista toteutuu.

Tälle sivulle on koottu, missä Suomen datakeskukset ovat, kuinka paljon sähköä ne vievät ja kuka niistä hyötyy: kunta, asukas vai kaukolämpöyhtiö. Sivu päivitetään kuukausittain. Luvut on tarkistettu viimeksi 1.11.2026.

Missä Suomen datakeskukset ovat

Suurin toimiva keskus on Googlen Hamina, jonka tehoa yhtiö ei kerro. Google laajentaa Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan osana 13 miljardin euron suunnitelmaansa. Microsoft rakentaa Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin. Suurin yksittäinen suunnitelma on Nurmijärven Sudentulli, noin 560 megawattia.

Kaakkois-Suomessa rakennetaan Nebiuksen 310 megawatin kampusta Lappeenrantaan ja atNorthin hanketta Kouvolan Myllykoskelle. Mikkeliin Cerebras ja Compute Nordic Finland suunnittelevat 165 megawatin keskusta. Helios Nordic Energy kaavailee Lapinlahdelle ja Iisalmeen kumpaankin 500 megawatin kampusta. Mäntsälässä Nebiuksen keskus on jo käytössä.

Uudet hankkeet: Seinäjoki, Liperi ja Varkaus

Seinäjoki, 110 MW. Kaupunki myi 22,3 hehtaarin tontin Pure DC Projects Oy:lle, ja esisopimukset mahdollistavat laajennuksen 155 hehtaariin. Ylen mukaan suunniteltu teho on noin 110 megawattia ja rakennusten osuus investoinnista noin 1,2 miljardia euroa, laitteineen moninkertaisesti. Pure DC kertoi heinäkuussa, että 110 megawattia on ensimmäinen vaihe ja koko kampus voi kasvaa yli 550 megawattiin. Rakentamisen aikana töitä arvioidaan olevan noin 2 000 ihmiselle ja valmiissa keskuksessa 150:lle.

Liperi, 60 MW. Brittiläinen Scale42 suunnittelee Liperin Välikankaan teollisuusalueelle noin yhdeksän hehtaarin tontille datakeskusta, jonka ensimmäinen vaihe on Ylen mukaan 60 megawattia. Investoinniksi on arvioitu noin 800 miljoonaa euroa. Rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan alkuvuodesta 2027. Sama yhtiö suunnittelee keskusta myös Kiteelle, mutta sen tehoa ei ole julkistettu.

Varkaus, 100 MW. Kansainvälinen sijoitusyhtiö APL Group rakentaa Ranta-Luttilaan 28 hehtaarin tontille datakeskusta, jonka kokonaisteho on Ylen mukaan 100 megawattia. Ensin valmistuu 60 megawatin halli ja sen jälkeen 40 megawatin laajennus. Rakennuslupaa haki kiinteistöyhtiö Best Valo DC, ja Savon Sanomien mukaan lupa myönnettiin maaliskuun viimeisenä päivänä. Warkauden Lehden mukaan yhtiö valmistelee nyt ympäristölupahakemusta.

Kaikki kolme sijaitsevat sähköverkon kannalta pääkaupunkiseutua paremmilla alueilla. Fingrid on sulkenut Etelä-Suomessa yli 10 megawatin uudet liittymät vuoteen 2027 asti, mutta Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa kapasiteettia vielä on.

Kuinka isoja ne ovat

Megawatti kertoo tehosta, ei vuosikulutuksesta. Ympäri vuoden täydellä teholla käyvä 100 megawatin keskus kuluttaa noin 876 gigawattituntia vuodessa. Varkauden valmis keskus veisi siis suunnilleen saman verran, ja Liperin ensimmäinen vaihe noin 530 gigawattituntia.

Nyt datakeskukset käyttävät noin kaksi prosenttia Suomen sähköstä. Fingridin mukaan kulutus voisi kasvaa vuoden 2025 noin 83 terawattitunnista noin 116 terawattituntiin, jos kaikki liittymissopimukset toteutuisivat. Kaikki eivät toteudu: vain noin kymmenesosan verkkoselvityspyynnöistä odotetaan johtavan rakentamiseen.

Kotitaloudelle kysymys on sähkön hinnasta. AFRY on arvioinut, että datakeskuskuorman kasvu 2 500 megawattiin voisi nostaa keskihintaa noin kymmenen prosenttia viidessä vuodessa. Vaikutus pienenee, jos keskukset joustavat kulutuksessaan.

Sähköveron alennus päättyi 1.7.2026. Datakeskusten energiavero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Ympäri vuoden käyvä 100 megawatin keskus maksaa noin 19 miljoonaa euroa enemmän veroa vuodessa kuin ennen.

Kuka saa hukkalämmön

Palvelinten jäähdytysvesi on vain muutamia kymmeniä asteita lämmintä. Kaukolämpöverkkoon tarvitaan kovilla pakkasilla selvästi yli 60 asteen vettä, joten väliin tarvitaan lämpöpumput ja putket. Lämpö ei siirry koteihin itsestään.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan yli megawatin datakeskuksen on hyödynnettävä hukkalämpönsä, ellei se ole teknisesti tai taloudellisesti mahdotonta. Suomessa velvoitetta valvoo Energiavirasto. Sääntö ei takaa, että lämpö päätyy kenenkään asuntoon.

Toimivia esimerkkejä on. Mäntsälässä Nebiuksen keskuksen lämpö kulkee 11 lämpöpumpun kautta Nivoksen verkkoon, noin 30 gigawattituntia vuodessa. Haminassa Googlen tavoite on kattaa 70–80 prosenttia kaupungin kaukolämmöstä. Fortumin arvion mukaan Microsoftin keskukset voisivat aikanaan kattaa jopa 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä. Helsingissä OnZeron uuden keskuksen on määrä lämmittää 70 000 kotia vuodesta 2027.

Nivoksen lämpöinsinööri Jere Turunen on kuvannut Mäntsälän järjestelyä näin: "Kyse ei ole ollut yksittäisestä investoinnista, vaan pitkäjänteisestä yhteistyöstä."

Scale42 pitää Liperin tonttia hyvänä juuri siksi, että hukkalämpö voidaan hyödyntää, ja kunnanjohtaja Hämäläinen näkee asian samoin. Varkauden hankkeesta Ylen jutussa ei puhuta lämmöstä. Warkauden Lehden mukaan keskus jäähdytetään nesteellä eikä järvivedellä, eikä jäähdytysvesi lämmitä Huruslahtea. Muhoksella ja Kajaanissa julkisista lähteistä ei löydy lämmönmyyntisopimusta paikallisen energiayhtiön kanssa.

Asukkaan laskua hukkalämpö ei automaattisesti pienennä. Kaukolämmön hinnan päättää energiayhtiö, eikä kukaan ole julkaissut euromääräistä arviota siitä, paljonko datakeskuslämpö laskee hintaa.

Usein kysyttyä

Montako datakeskusta Suomessa on?

Toiminnassa on parikymmentä isoa keskusta ja rakenteilla suunnilleen saman verran. EK:n laskennassa julkistettuja hankkeita on 145. Kansallinen datakeskusrekisteri on vasta esiversiona, joten tarkkaa lukua ei ole.

Kuka päättää, mihin datakeskus tulee?

Kunta päättää kaavasta ja rakennusluvasta, Fingrid ja verkkoyhtiöt liittymästä. Suurissa hankkeissa tehdään ympäristövaikutusten arviointi, johon asukkaat voivat jättää mielipiteensä.

Kasvaako tahti vielä?

EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ei näe hidastetta lähellä. "Pysyväisluonteisia rakenteellisia tekijöitä datakeskusten määrän kasvulle ei nopeasti tule vastaan", hän sanoi Ylelle lokakuussa. Pullonkaula on verkko. Uudet liittymäsäännöt tulevat voimaan alkuvuodesta 2027, ja vasta niiden jälkeen nähdään, kuinka moni viiden gigawatin jonosta pääsee rakentamaan.