Tekoälyn kirjoittama teksti saa näkymättömän leiman

Gradua viimeistelevä opiskelija, raporttia kokoava asiantuntija ja uutiskirjettä kirjoittava markkinoija kysyvät nyt samaa: jääkö tekoälyn apu tekstiin näkyviin? Vastaus on, että yhä useammin jää, mutta ei luotettavasti. EU:n tekoälyasetus velvoittaa tekoälypalvelut merkitsemään tuottamansa tekstin koneellisesti tunnistettavaksi. Uusia palveluita velvoite on koskenut 2.8.2026 alkaen, ja jo aiemmin markkinoille tulleiden palveluiden on oltava kunnossa komission mukaan 2.12.2026 mennessä.

Merkintä on näkymätön vesileima. Lukija ei näe sitä, mutta palvelun tarjoajan tunnistustyökalu voi löytää sen.

Päivämäärästä on liikkunut ristiriitaista tietoa. Tivi kertoi, että siirtymäajan sisältävä niin sanottu omnibus-sopimus odottaa vielä virallista hyväksyntää. Euroopan komission tekoälytoimiston (AI Office) sivujen mukaan muutokset ovat kuitenkin jo tulleet voimaan 27. heinäkuuta. Komission tiivistelmän mukaan siirtymäaika jatkuu joulukuuhun 2026, ja päivämäärä 2.12.2026 näkyy asetuksen muutetun 111 artiklan tekstissä. AI Suomi ei saanut EU:n virallisen lehden tekstiä auki tarkistettavaksi, joten tarkka päivä kannattaa varmistaa EUR-Lexistä ennen kuin sen varaan rakentaa mitään.

Kuka merkitsee ja miten

Anthropic kertoo tukisivullaan, että Clauden tuottamaan tekstiin upotetaan vesileima ja että merkintä koskee tuettujen mallien tuotoksia kaikkialla, missä Claudea tarjotaan, maailmanlaajuisesti. Vesileima lisätään mallin tasolla, joten se tulee mukaan sovelluksesta, rajapinnasta ja pilvikumppaneiden kautta. Kuviin ja tiedostoihin yhtiö liittää C2PA-alkuperätiedot. Ennen elokuuta julkaistujen mallien merkintä on yhtiön mukaan vielä kesken.

Tivin mukaan myös OpenAI lisää näkymättömän vesileiman ChatGPT:n ja Codexin teksteihin EU:ssa. Tivi kertoi lisäksi OpenAI:n omista testeistä, joissa tunnistus heikkeni selvästi, kun osa sanoista vaihdettiin synonyymeihin. AI Suomi ei päässyt tarkistamaan lukuja OpenAI:n omasta julkaisusta, joten tarkkoja prosentteja ei kerrota tässä.

Yhtiöt itse suhtautuvat varovasti. Kukaan nimetty henkilö ei ole kommentoinut asiaa niissä lähteissä, jotka AI Suomi pystyi tarkistamaan, mutta Anthropicin tukisivu sanoo asian suoraan.

Opiskelija: vesileima ei ole plagiaatintunnistin

Moni pelkää, että opinnäyte jää nyt kiinni. Todellisuus on mutkikkaampi. Anthropicin tekstivesileiman tunnistus on yhtiön mukaan yksityisessä esikatselussa, ja pääsy on rajattu esimerkiksi viranomaisille, tutkijoille, medialle sekä yrityksille, joilla on omia velvoitteita asetuksen nojalla. Yliopiston tarkastaja ei siis toistaiseksi voi vapaasti ajaa gradua Clauden tunnistimen läpi, eivätkä yliopistojen nykyiset tunnistustyökalut lue yhtiöiden vesileimoja.

Toinen rajoitus on teksti itse. Anthropic luettelee syitä, joiden vuoksi merkkiä ei välttämättä löydy: vanhempi malli, voimakas muokkaus tai käännös ja hyvin lyhyt katkelma. Suomeksi kirjoitettu opinnäyte, jonka pohjana on englanniksi tuotettu luonnos, on juuri tällainen tapaus.

Puuttuva merkintä ei todista, että teksti on ihmisen kirjoittama. Siksi vesileima ei korvaa korkeakoulun omia sääntöjä tekoälyn käytöstä, ja ne kannattaa lukea ennen palautusta. Jos tekoäly on auttanut sisällössä, käytön kertominen menetelmäosiossa on edelleen turvallisin ratkaisu. Pelkkä oikoluku on eri asia, koska tavallinen muokkausapu on rajattu merkintävelvoitteen ulkopuolelle.

Työntekijä: jälki kulkee tekstin mukana

Työpaikalla vesileimasta ei yleensä ole haittaa, jos tekoälyn käytöstä on sovittu. Yksi asia kuitenkin muuttuu. Tekoälyllä kirjoitettu raportti tai sähköposti voi kantaa mukanaan tunnistettavaa jälkeä, vaikka kukaan ei näe sitä.

Jos työnantaja on kieltänyt tietyt palvelut tai asiakassopimus edellyttää ihmisen kirjoittamaa aineistoa, jälki voi tulla esiin myöhemmin. Selvitä siis työpaikan tekoälyohje ja noudata sitä. Sanojen vaihtelu merkinnän häivyttämiseksi on huono työtapa, vaikka se joskus onnistuisi.

Yritys: markkinointiteksti ei tarvitse leimaa, chatbot tarvitsee ilmoituksen

Suomalaiselle yritykselle vesileima on ensisijaisesti palveluntarjoajan asia. Kun markkinointiteksti tai uutiskirje luonnostellaan ChatGPT:llä tai Claudella, merkinnän hoitaa palvelu. Tavalliseen mainostekstiin asetus ei vaadi yritykseltä erillistä tekoälymerkintää.

Asiakasviestinnässä on kuitenkin kaksi kohtaa, joissa yrityksen on toimittava itse. Asiakaspalvelun tekoälychatbotin on kerrottava ihmiselle, että hän keskustelee tekoälyn kanssa, ellei se ole muutenkin ilmeistä. Jos yritys julkaisee yleisen edun kannalta merkittävistä asioista tekstiä, jota kukaan ei ole tarkistanut eikä kukaan vastaa siitä toimituksellisesti, tekoälyn osuus on kerrottava. Kuvissa ja videoissa syväväärennökset on merkittävä aina.

Raja on käytännössä selvä. Kun ihminen lukee, korjaa ja hyväksyy asiakastiedotteen, se on yrityksen teksti. Jos tiedote syntyy ja lähtee automaattisesti, tilanne on toinen.

Yritys, joka rakentaa asiakkailleen oman tekoälypalvelun esimerkiksi kielimallin rajapinnan päälle, voi itse olla asetuksen tarkoittama tarjoaja. Anthropic muistuttaa, että palveluaan sen varaan rakentavien on arvioitava omat avoimuusvelvoitteensa itse. Apua on tarjolla: komission vapaaehtoisen menettelysäännöstön oli heinäkuun loppuun mennessä allekirjoittanut noin 190 organisaatiota, ja allekirjoittajat voivat käyttää sitä osoittaakseen noudattavansa sääntöjä.

Kuka pääsee tarkistamaan?

Ratkaisevaa ei ole se, jääkö yksittäinen opiskelija kiinni, vaan se, kuka pääsee käsiksi tunnistimiin. Nyt jokaisella yhtiöllä on oma vesileimansa ja oma tunnistimensa, ja tekstin tunnistukseen pääsee vain valikoidusti. Yhteistä työkalua, jolla voisi tarkistaa minkä tahansa tekstin, ei ole.

Arvioni on, että joulukuun jälkeen suomalaiset korkeakoulut ja mediatalot alkavat hakea pääsyä yhtiöiden tunnistimiin. Silloin keskustelu siirtyy tekniikasta oikeuksiin: kenellä on lupa tutkia toisen kirjoittamaa tekstiä ja millä perusteella.