Alphabet poltti tekoälyyn enemmän kuin tienasi

Alphabet, Googlen emoyhtiö, käytti huhti–kesäkuussa tekoälyyn ja konesaleihin 44,9 miljardia dollaria. Saman neljänneksen liikevoitto oli 40,8 miljardia. Investoinnit ylittivät siis ensimmäistä kertaa sen voiton, jonka yhtiön liiketoiminta tuotti.

Ero näkyy suoraan kassassa. Vapaa kassavirta oli 5,9 miljardia dollaria miinuksella, kun se vielä vuoden 2025 lopulla oli noin 24 miljardia plussalla. Samaan aikaan pitkäaikainen velka on kasvanut vuodenvaihteen 46,5 miljardista 98,2 miljardiin dollariin.

Osinkoa yhtiö maksaa edelleen, 88 senttiä osakkeelta neljänneksessä. Omien osakkeiden ostot sen sijaan ovat pysähtyneet: niitä ei tehty tällä eikä edellisellä neljänneksellä. Vuotta aiemmin Alphabet osti osakkeitaan yli kymmenen miljardin dollarin edestä yhdessä kvartaalissa.

Velkaa konesaleihin

Alphabet oli pitkään yhtiö, joka ei tarvinnut lainaa. Nyt se rahoittaa rakentamistaan velkakirjamarkkinoilla, ja pitkäaikainen velka on tuplaantunut puolessa vuodessa lähes sataan miljardiin dollariin.

Investointitahti ei ole hidastumassa. Yhtiö nosti koko vuoden 2026 investointiarvionsa 195–205 miljardiin dollariin aiemmasta noin 190 miljardista ja kertoi 811 miljardin dollarin tulevista hankintasitoumuksista, eli sopimuksista, jotka sitovat rahaa vuosiksi eteenpäin.

Luottoluokittaja Moody's on varoittanut, että tekoälyinvestointien vauhti alkaa rasittaa suurten teknologiayhtiöiden luottokelpoisuutta. Velka on niille edelleen halpaa, mutta ero aiempaan on selvä: konesalit maksetaan nyt osittain lainarahalla, ei pelkällä hakukoneen tuotolla.

Miksi tämä koskee suomalaista säästäjää

Alphabet on yksi maailman arvokkaimmista yhtiöistä ja siten yksi suurimmista yksittäisistä omistuksista lähes jokaisessa maailmanlaajuisessa indeksirahastossa. Jos kuukausisäästät indeksirahastoon, omistat palan näistä konesaleista tietämättäsi.

Takaisinostot ovat vuosien ajan olleet hiljainen tuki teknologiaosakkeiden kursseille. Kun ostot loppuvat, tuo tuki katoaa, ja kurssinousun pitää tulla liiketoiminnan kasvusta. Käytännössä Alphabet kertoi omistajilleen, että raha menee nyt betoniin, sähköön ja siruihin eikä osakkeenomistajien taskuun.

Rahoituksen rakenne on puhuttanut Suomessakin. AI Suomi kertoi aiemmin, miten OP kuvaa tekoälybuumin rahoitusta. Alphabetin kvartaali on sama ilmiö numeroina: investointien mittakaava on kasvanut niin suureksi, ettei se enää mahdu edes maailman tuottoisimman hakukoneen kassavirtaan.

Käännekohta vai välivaihe

Tivin Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja tulkitsee neljänneksen käännekohdaksi: hetkeksi, jolloin Google lakkasi olemasta osinko- ja takaisinostoyhtiö ja muuttui infrastruktuurin rakentajaksi. Tulkinta on perusteltu, mutta se kannattaa lukea tulkintana, ei yhtiön ilmoituksena.

Osinko nimittäin pysyi ennallaan. Muutos koskee toistaiseksi vain takaisinostoja, ja niistä päätetään neljännes kerrallaan. Kirjanpidollinen tulos näytti jopa poikkeuksellisen hyvältä, sillä nettotulos nousi 112 miljardiin dollariin. Tulos ja kassavirta kertovat nyt eri tarinaa, ja säästäjän kannattaa katsoa jälkimmäistä.

Ratkaiseva mittari ei ole liikevaihdon kasvu vaan se, kuinka kauan negatiivinen kassavirta jatkuu. Jos 195–205 miljardin investointiarvio pitää, loppuvuoden kassavirta pysyy todennäköisesti pakkasella. Silloin kysymys ei enää ole siitä, kannattaako Alphabetin rakentaa, vaan siitä, kuinka pitkään omistajat jaksavat odottaa konesalien tuottoja.