Barclays vähentää 5 000 työpaikkaa – voitto kasvoi silti

Barclaysin pääjohtaja C.S. Venkatakrishnan ei puhunut torstaina toimittajille roboteista eikä tekoälyn vallankumouksesta. Kun häneltä kysyttiin pankin noin 5 000 työpaikan vähennyksestä, hän puhui investoinneista, joita pankki on tehnyt teknologiaan vuosien ajan.

Brittipankki julkisti 22. lokakuuta kolmannen vuosineljänneksen tuloksensa ja kertoi samalla vähentävänsä noin viisi prosenttia maailmanlaajuisesta henkilöstöstään. Vuoden 2025 lopussa Barclaysilla oli noin 93 000 työntekijää. Yle kertoi uutisesta AFP:n tietojen pohjalta.

Voitto kasvoi, väki vähenee

Leikkaukset eivät johdu huonosta tuloksesta. Barclaysin nettotulos kasvoi heinä–syyskuussa 13 prosenttia edellisvuodesta, ja voitto ennen veroja nousi 12 prosenttia noin 2,3 miljardiin puntaan. Tulos jäi silti hieman analyytikkojen odotuksista, koska korkosijoitusten kaupankäynnin tuotot laskivat 19 prosenttia.

Osakekaupan tuotot taas nousivat 47 prosenttia, noin miljardiin puntaan. Kustannussäästöjä pankki on kerännyt tänä vuonna 600 miljoonaa puntaa, kaksi kertaa niin paljon kuin helmikuussa asetettu 300 miljoonan punnan tavoite.

Kyse on siis kannattavan pankin päätöksestä. Juuri tämä tekee uutisesta merkittävän: Barclays on yksi suurimmista eurooppalaisista yrityksistä, joka on perustellut tämän kokoluokan vähennykset nimenomaan tekoälyn tuomalla tehokkuudella.

Mitä pankki itse sanoi

Vähennyksistä noin tuhat tehtiin jo alkuvuonna. Loput noin 4 000 työpaikkaa on määrä vähentää vuoden loppuun mennessä. Barclaysin mukaan noin 60 prosenttia vähennyksistä koskee tukitoimintoja, kuten asiakirjojen käsittelyä, täsmäytyksiä ja muuta taustatyötä.

Pankin lausunnossa mainitaan myös ohjelmistokehittäjät. Barclays sanoo tarvitsevansa ”vähemmän kehittäjiä, kun tekoäly tekee väestämme tuottavampaa” (englanniksi ”fewer developers as AI makes our people more productive”).

Sanavalinta on tarkka. Pankki ei väitä, että tekoäly hoitaisi työt ihmisten puolesta, vaan sanoo saman työmäärän hoituvan pienemmällä joukolla. Vähennykset ovat osa kolmivuotista säästöohjelmaa, joka on loppusuoralla ja on kohdistunut eniten Britannian vähittäispankkitoimintaan.

Barclays ei ole yksin

Brittiläiset pankit ovat syksyn aikana kertoneet samansuuntaisista suunnitelmista. Standard Charteredin pääjohtaja Bill Winters on ilmoittanut lähes 8 000 työpaikan vähennyksistä, ja hänen puheensa ”vähemmän arvokkaasta inhimillisestä pääomasta” sai osakseen kovaa kritiikkiä. HSBC aikoo vähentää Britannian varainhoitoneuvojiaan lähes 70 prosentilla ja palvella varakkaita asiakkaita tekoälyn avulla.

Entä suomalaiset pankit?

Suomessa tekoäly on jo arkea finanssialalla. Finanssiala ry:n toukokuussa julkaiseman selvityksen mukaan tekoäly on laajassa ja säännöllisessä käytössä 44 prosentissa alan yrityksistä, ja noin 85 prosenttia näkee siinä kasvun ja kilpailuedun mahdollisuuden.

”Tekoälyn tärkeimpiin hyötyihin kuuluu selvityksen mukaan operatiivisen tehokkuuden parantuminen”, sanoi Finanssiala ry:n johtaja Tuomo Yli-Huttula selvityksen julkistuksen yhteydessä. Selvitys ei käsitellyt henkilöstövähennyksiä. Liitto nimeää verkkosivuillaan tekoälyn suurimmiksi hyödyiksi ”rutiinitehtävien automatisoinnin, asiakaspalvelun sekä tiedon käsittelyn”.

Lista on lähes sama kuin Barclaysin tukitoimintojen kuvaus. Tämän takia brittipankin päätös koskee myös suomalaista pankkivirkailijaa ja asiakasta. Jos samat tehtävät tehostuvat Helsingissä kuin Lontoossa, muutos näkyy ensin taustatoiminnoissa, joita asiakas ei koskaan näe, ja vasta myöhemmin konttorin tiskillä tai asiakaspalvelun jonossa.

AI Suomi ei löytänyt Nordean tai OP:n julkisia kannanottoja siihen, miten tekoäly vaikuttaa niiden henkilöstömäärään Suomessa. Myös valtio on herännyt kysymykseen: työministeri Matias Marttinen asetti vastikään kolme asiantuntijaa selvittämään, mitä tekoäly tekee suomalaisille työpaikoille.

Hyvä tulos ruokkii verokeskustelua

Britanniassa Barclaysin ajoitus on hankala. Valtiovarainministeri John Healey saattaa korottaa pankkien verotusta tulevassa budjetissa. Yksi vaihtoehto on perua edeltäjän Jeremy Huntin tekemä pankkien lisäveron alennus, mikä voisi tuoda valtiolle yli kaksi miljardia puntaa vuodessa.

Venkatakrishnanin mukaan verotus on ”mittasuhteiden ja markkinoille lähetettävän viestin kysymys”. Kasvava voitto ja tuhannet lähtevät työntekijät samassa tiedotteessa antavat kuitenkin veronkorotusten kannattajille vahvan perustelun. Jos tekoälyn tuoma tehokkuus näkyy pankkien tuloksissa eikä työpaikoissa, verokeskustelu tuskin jää Britanniaan.