Bezos palaa ruoriin – Prometheus jo 38 miljardin arvoinen

Bezos ensimmäistä kertaa ruoriin Amazonin jälkeen

Jeff Bezos on tarttunut ensimmäistä kertaa viiden vuoden tauon jälkeen operatiiviseen johtotehtävään. Hänen marraskuussa 2025 perustamansa Project Prometheus on lähellä 10 miljardin dollarin rahoituskierrosta, joka arvostaa yhtiön 38 miljardin arvoiseksi. Rahoitusta ankkuroivat BlackRock ja JPMorgan, ja Financial Timesin mukaan kierros sulkeutuu lähipäivinä.

Yhtiö keräsi jo perustamisensa yhteydessä 6,2 miljardia dollaria, joten kokonaispanostus nousee yli 16 miljardiin. Bezos jakaa toimitusjohtajan pallin Vikram Bajajin kanssa. Bajaj on MIT:stä fysikaalisessa kemiassa väitellyt entinen Google X -tutkija, joka johti aikanaan varhaisia vaiheita Waymon ja Wingin parissa.

120 huippuosaajaa ja kolme mannerta

Prometheukseen on lyhyessä ajassa palkattu yli 120 tutkijaa ja insinööriä. Väki on kerätty OpenAI:sta, xAI:sta, DeepMindistä, Metalta, Anthropicilta ja Nvidialta. Tekoälyinfrastruktuurista vastaa Kyle Kosic, aiempi xAI:n perustajajäsen.

Toimintaa pyöritetään San Franciscosta, Lontoosta ja Zürichistä. Viime kuukausina yhtiö on myös sulauttanut itseensä General Agents -startupin, jonka perustajat Sherjil Ozair ja William Guss siirtyivät Prometheuksen tekniseen johtoon. Rekrytointitahti kertoo siitä, että Bezosin taskurahat ovat muuttaneet palkkatason markkinan yläpäässä.

Fyysistä tekoälyä, ei tekstinpyörittelyä

Suuret kielimallit ovat oppineet lukemalla internetiä. Prometheus keskittyy päinvastaiseen: järjestelmiin, jotka ymmärtävät aineen käyttäytymistä fysiikan lakien mukaan. Kohdealueiksi mainitaan metallin väsymisen simulointi, aerodynamiikka, tuotesuunnittelu, robotiikka, lääkekehitys ja logistiikka – alueet joita kielimalli ei opi pelkästään tekstistä.

Kilpailu on jo alkanut. Fei-Fei Lin World Labs on kerännyt miljardin dollarin rahoituksen, samoin AMI Labs. Periodic Labs on puolestaan saanut liikkeelle 300 miljoonaa. Yksikään ei ole vielä tuonut markkinoille kaupallista tuotetta, mutta Prometheus on näistä raskaimmin aseistettu.

Konecranes ja Nokia pyörittävät samaa alaa Suomessa

Bezosin kohdealueet ovat Suomen teollisuuden ydintä. Konecranes on rakentanut autonomisia pinoamisnostureita ja straddle-kantajia yhteistyössä Nvidian kanssa. Yhtiön järjestelmät kuljettavat kontteja satamissa ilman ihmisohjausta – juuri sitä fyysistä tekoälyä, jota Prometheus tavoittelee.

Nokia puolestaan ilmoitti alkuvuodesta 100 miljoonan euron panostuksesta suomalaisen NestAI:n kanssa. Kumppanuus rakentaa fyysisen tekoälyn teknologiaa puolustusteollisuuteen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Espoon Bell Labs -yksikkö keskittyy juuri 5G-verkkojen ja tehdasrobottien yhteensovittamiseen.

Kokoluokat ovat silti eri sarjaa. Pääomasijoittajat ry:n mukaan kaikki suomalaiset startupit keräsivät yhdessä 1,4 miljardia euroa vuonna 2024. Prometheus kerää yhdessä kierroksessa lähes seitsemän kertaa enemmän.

Miksi tästä pitää välittää

Jos Bezosin suunnitelma toteutuu, 100 miljardin holdingyhtiö voi päätyä ostamaan vastaavaa osaamista ja dataa tuottavia teollisuusyrityksiä. Konecranesin kaltaiset erikoistuneet toimijat ovat ensimmäisten joukossa, joilta voidaan odottaa yhteistyötarjouksia tai jopa ostohaluja. Myös suomalaisten kasvuyhtiöiden, kuten NestAI:n, arvo saattaa nousta, kun fyysiseen tekoälyyn valuu lisää rahaa.

Samalla teollisuuden datasta tulee strateginen resurssi. Bezosin malli yhdistää pääoman, dataketjun ja tutkimuksen saman katon alle. Suomalaisilla yrityksillä on teknistä osaamista, mutta ei samaa taskua – eikä yhtä suurta valmiutta käyttää oman tuotantonsa mittausdataa tekoälyn koulutuksessa. Se ratkaisu, joka tähän tehdään Suomessa seuraavan kahden vuoden aikana, määrittää kuinka paljon teollisuuden arvonlisä jää tänne.