Bezos kerää 100 miljardia – tekoäly tekee loput

Jeff Bezos neuvottelee sadan miljardin dollarin rahastosta, jonka tarkoitus on ostaa perinteisiä teollisuusyrityksiä ja muuttaa ne tekoälyvetoisiksi. Wall Street Journalin mukaan Amazon-perustaja on kiertänyt Lähi-idän valtiorahastoja ja Singaporen sijoittajia kootakseen yhden historian suurimmista teknologiarahastoista. Bezos on tavannut muun muassa Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien valtiorahastojen johtoa.

Sijoittaja-asiakirjoissa hanketta kuvataan teollisuuden muutosvälineeksi. Kohdetoimialat ovat siruteollisuus, puolustus ja ilmailu – aloja joissa Yhdysvaltain hallitus haluaa vähentää riippuvuutta ulkomaisesta tuotannosta. Bezos hyödyntää sekä kaupallista että geopoliittista tuulensuuntaa.

Prometheus – tehtaiden tekoäly-yhtiö

Rahaston taustalla on Project Prometheus, tekoäly-yhtiö jonka johtoon Bezos astui viime vuonna yhdessä fyysikko Vikram Bajajin kanssa. Prometheus keräsi perustamisvaiheessa 6,2 miljardia dollaria ja yhtiön arvostus nousi 30 miljardiin. Uusi sadan miljardin rahasto on erillinen mutta strategisesti sidottu Prometheukseen: rahasto ostaa teollisuusyrityksiä ja Prometheus toimittaa niihin tekoälyteknologian.

Prometheuksen tekoälymallit simuloivat fyysistä maailmaa. Ne on suunniteltu parantamaan teollisuuden suunnittelu- ja valmistusprosesseja prototyypeistä materiaalivalintoihin ja tuotannon optimointiin. Strategia ei keskity kokoonpanorobotteihin, vaan tuotantoa edeltäviin vaiheisiin joissa pienet parannukset kertautuvat miljoonissa tuotteissa. Kyse on siitä, miten tehdas suunnittelee ja testaa tuotteita – ei siitä, miten ne kootaan.

Yhtiö on rekrytoinut huippuosaajia OpenAI:lta, Googlelta ja Metalta. Neuvonantajiin kuuluvat Ashish Vaswani ja Jakob Uszkoreit, kaksi tutkijaa jotka olivat mukana kirjoittamassa transformer-arkkitehtuurin synnyttänyttä "Attention Is All You Need" -artikkelia vuonna 2017. Tiimin kokoonpano viittaa siihen, että Prometheus kehittää uudenlaisia tekoälymalleja nimenomaan teollisuuskäyttöön.

SoftBankin kokoinen rahasto

Sadan miljardin tavoite tekee rahastosta vertailukelpoisen SoftBankin Vision Fund 1:n kanssa, joka keräsi 98,6 miljardia dollaria vuonna 2017. SoftBankin rahastoon osallistuivat Saudi-Arabian valtiorahasto 45 miljardilla ja Abu Dhabin Mubadala 15 miljardilla dollarilla. Bezos neuvottelee nyt samojen tahojen kanssa.

Erona on kohdennus. SoftBank sijoitti pääosin startup-yrityksiin kuten WeWorkiin ja Uberiin, ja tulokset olivat vaihtelevia. Bezosin rahasto sen sijaan ostaa olemassa olevia teollisuusyrityksiä ja asentaa niihin Prometheuksen teknologiaa. Tavoitteena on nostaa perinteisten valmistajien katteita tekoälyn avulla. Riskiprofiili on erilainen: teollisuusyrityksillä on olemassa olevaa liikevaihtoa, mutta niiden uudistaminen vaatii aikaa.

Suomalaiset konepajat kohteina vai kilpailijoina?

Suomalaisille teollisuusyhtiöille Bezosin hanke on sekä uhka että mahdollisuus. Wärtsilä, Metso ja Konecranes ovat globaaleja teollisuusautomaation toimijoita – juuri sellaisia yrityksiä joita rahasto tavoittelee.

Wärtsilä kehittää tekoälyratkaisuja merenkulku- ja energiateollisuuteen, ja yhtiön Smart Technology Hub Vaasassa yhdistää teollisuusautomaation ja tekoälyn yhteistyössä Konecranesin kanssa. Metson prosessiteknologia ja automaatioratkaisut palvelevat kaivos- ja kivenmurskausteollisuutta, joissa tekoälyllä on merkittävä tuottavuuspotentiaali. Helsingin pörssin konepajasektori on muutenkin nousussa – sijoittajat hinnoittelevat jo nyt teollisuuden tekoälykäännettä.

Kaikilla kolmella yhtiöllä on tekoäly jo integroituna tuotantoketjuihin, mikä tekee niistä kiinnostavia niin ostokohteina kuin yhteistyökumppaneina. Pelkkänä uhkana hanketta ei kannata nähdä: suomalaisilla konepajoilla on vuosikymmenien kokemus prosessiteollisuuden automaatiosta, ja tekoäly on niille luonteva jatke.

Rahasto keskittyy toistaiseksi Yhdysvaltain teollisuuteen, mutta sadan miljardin pääomalla osto-ohjelma ei todennäköisesti pysähdy rajoille. Euroopan teollisuusyritykset ovat usein halvempia kuin amerikkalaiset verrokkinsa, mikä tekee niistä houkuttelevia kohteita. Suomen konepajasektori on pieni mutta erikoistunut – juuri sellainen jonka Prometheus voisi haluta kumppanikseen.

Bezosin siirto kertoo laajemmasta käänteestä tekoälysijoituksissa. Painopiste siirtyy ohjelmistoista fyysiseen maailmaan, chatboteista tehtaisiin. Rahaston onnistuminen riippuu siitä, pystyykö tekoäly parantamaan valmistajien katteita tarpeeksi oikeuttaakseen sadan miljardin hintalapun – teollisuudessa jossa investointisyklit mitataan vuosikymmenissä, ei kvartaaleissa.