Datakeskukset jonottavat Texasissa 31 Suomen verran sähköä

Thomas Gleeson johtaa Texasin energiaviranomaista PUCT:ta. Hänen pöydällään on pino sähköliityntähakemuksia, joiden todenperäisyyttä kukaan ei ole tarkistanut. Maaliskuussa hän tiivisti tilanteen alan tilaisuudessa yhdellä lauseella, jonka Bloomberg siteerasi syyskuun alussa.

Jono kymmenkertaistui kolmessa vuodessa

Kuvernööri Greg Abbott määräsi 3. elokuuta PUCT:n ja verkko-operaattori ERCOT:n tarkastamaan jokaisen liityntäjonossa olevan datakeskushankkeen. Samalla uudet liitynnät jäädytettiin. Yksikään hanke ei etene ennen kuin auditointi on ohi, ja tarkastuksen piiriin on arvioitu jopa 1 800 hanketta. ERCOT tavoittelee valmista joulukuussa.

Luvut selittävät päätöksen. Liityntäpyynnöt ovat kasvaneet 48 gigawatista 474 gigawattiin vuodesta 2023. Abbottin tiedotteen mukaan noin 90 prosenttia uusista tehopyynnöistä tulee datakeskuksilta, ja koko jono on yli viisinkertainen Texasin kaikkien aikojen kulutushuippuun verrattuna.

Kirjeessään sähköviranomaisille Abbott perusteli jäädytystä sillä, että ”PUCT ja ERCOT eivät voi tehdä verkon vakautta ja luotettavuutta koskevia päätöksiä olennaisesti puutteellisen tiedon pohjalta”. Tiedotteessa hän sanoi asian lyhyemmin: texasilaisten on tultava ensin. Auditoinnissa hankkeilta vaaditaan tiedot omistusrakenteesta, veroeduista, vedenkäytöstä ja siitä, tuottavatko ne osan sähköstään itse.

Mitä haamukysyntä tarkoittaa

Yhdysvalloissa ilmiöstä käytetään nimeä ghost demand, haamukysyntä. Kyse ei ole siitä, etteikö datakeskuksia rakennettaisi. Kyse on siitä, että sama hanke voi jonottaa yhtä aikaa useassa osavaltiossa ja usean verkkoyhtiön listalla, koska kehittäjä hakee parasta hintaa ja nopeinta aikataulua. Lopulta rakennetaan yksi. Jokainen jono laskee hankkeen omakseen.

Osa hakemuksista on puhtaasti spekulatiivisia. Paikka jonossa on halpa varata ja arvokas myydä eteenpäin, joten hakemuksia kannattaa jättää enemmän kuin on aikomus toteuttaa. Koko maassa liityntäpyyntöjä on yli 700 gigawattia, kun datakeskusten todellinen tehontarve on alan arvioiden mukaan noin 70 gigawattia.

Kun ehtoja on kiristetty, jono on kutistunut nopeasti. Sähköyhtiö Exelon leikkasi datakeskusennustettaan noin 40 prosentilla 11 gigawattiin ryhdyttyään vaatimaan hankkeilta vakuuksia. AEP Ohion hankeputki puolittui uusien osavaltiosääntöjen jälkeen. Pennsylvaniassa on ehdotettu yli sataa datakeskusta, mutta lupaa on hakenut kaksikymmentä.

Suomessa lasketaan megawatteja, Texasissa gigawatteja

Suhdeluku kannattaa laskea auki. Texasin liityntäjono on 474 gigawattia eli 474 000 megawattia. Mikkeliin rakentuva 165 megawatin datakeskus, jonka asiakkaiksi on ilmoitettu OpenAI, Amazon ja sirunvalmistaja Cerebras, mahtuisi siihen noin 2 900 kertaa.

Vertailu koko maahan on vielä jyrkempi. Suomen suurin mitattu hetkellinen sähkönkulutus on 15 100 megawattia tammikuulta 2016. Texasin hakemuspino on siis yli 31-kertainen siihen nähden, mitä Suomi on koskaan yhtenä tuntina kuluttanut. Suomalaiset hankkeet Oulussa, Kajaanissa ja Kouvolassa mitataan kymmenissä ja korkeintaan parissa sadassa megawatissa.

Suomessakin jono on kasvanut. Fingridille on tehty liittymiskyselyitä noin 60 000 megawatin edestä, ja tilaa on paikoin jo loppunut. Sama epävarmuus koskee tätäkin lukua: julkisuudessa ei ole esitetty arviota siitä, kuinka moni kysely on päällekkäinen tai kuinka moni etenee rakennuspäätökseen asti.

Suomessa keskustelua on käyty toistaiseksi yksittäisten hankkeiden ympärillä. Professorit ovat arvioineet, ettei vihreä sähkö riitä datakeskuksille, ja Mikkelin hanke näyttää, mitä yksi datakeskus maksaa paikalliselle sähköverkolle. Ilmiöllä on Suomessa kaksi päätä: tonttikaupat ja sähköverkon kantokyky. Oulun tonttikaupasta AI Suomi kertoo erikseen, tässä jutussa on kyse jälkimmäisestä.

Kuka maksaa verkon vahvistamisen

Suomalaiselle sähkönkäyttäjälle kysymys on täsmälleen sama kuin texasilaiselle. Verkkoinvestoinnit tehdään ennusteiden varassa, ja jos ennuste on paisunut päällekkäisistä hakemuksista, rakennetaan johtoja kysynnälle jota ei tule. Lasku ei katoa mihinkään. Se näkyy siirtomaksuissa, jotka jokainen kotitalous ja yritys maksaa. Fingrid arvioi elokuussa, että datakeskusten ryntäys voi nostaa sähkön hintaa.

Abbott on uhannut varsinaisella moratoriolla, ellei ala maksa sähköverkkonsa kustannuksia kokonaan. Tarkastus ei siis ole vain tekninen tiedonkeruu. Se on yritys siirtää verkon vahvistamisen hinta hakijalle ja karsia samalla ne hankkeet, joiden takana ei ole rahoitusta eikä asiakasta. Bloomberg NEF:n arvion mukaan pelkkä viive voi lykätä lähes 50 gigawatin verran hankkeita ja maksaa niille jopa 15 miljardia dollaria.

Suomalaiset viranomaiset eivät ole julkisuudessa ottaneet kantaa Texasin ratkaisuun, eikä vastaavaa liityntöjen jäädytystä ole täällä esitetty. Yksi kysymys kannattaa silti lainata: onko hankkeen takana asiakas vai pelkkä paikka jonossa. Mikkelissä asiakkaat on nimetty. Useimmissa muissa suomalaishankkeissa ei ole, ja se erottelu on halvempi tehdä nyt kuin vasta silloin, kun johdot on jo vedetty.