Tanskan sähköverkko on tukossa – onko Suomi seuraava?

Fingridin mukaan jo sovitut liittymät voivat nostaa kulutusta 40 % viidessä vuodessa.

Nelli NelisanomaNelli Nelisanoma
Jaa:
Työmaa-ak​tiivisuutta: kaivinkone ja työntekijät rakentavat maakaapelireittiä Helsingin Viikin peltoalueella.
Kuva: Vaniala, Anneli / CC BY 4.0

Liittymäjono: voiko Suomessa käydä kuin Tanskassa?

Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet painoi toukokuussa jarrua. Uusien datakeskusten liittymiä ei enää käsitelty entiseen tapaan, koska Tom's Hardwaren mukaan liittymäpyyntöjä oli kertynyt yhteensä noin 60 gigawattia. Määrä on moninkertainen koko Tanskan sähkönkulutuksen huippuun verrattuna.

Jonossa ei ole pelkkiä datakeskuksia. Tanskalaisen EnergyWatchin mukaan siellä oli maaliskuussa esimerkiksi 22 gigawattia akkuvarastoja. Ongelma on silti sama: paperilla on enemmän hankkeita kuin verkko pystyy ottamaan vastaan, ja todelliset hankkeet jonottavat spekulatiivisten varausten takana.

Marraskuussa Energinet avasi verkon uudelleen. EnergyWatch kertoi 13. marraskuuta, että samalla hylättiin 2,8 gigawatin edestä hankkeita.

Sähkö ratkaisee, tontti ei

Yhdysvalloissa sama pula näkyy sopimuksissa. Bloombergin mukaan datakeskusrakentaja Applied Digital on vaatinut Oraclen ja Metan kaltaisilta vuokralaisilta miljardien dollarien takuita ennen vuokrasopimusten allekirjoittamista, jotta sähkön varmistamisen riski ei jää rakentajan kontolle. Osapuolet eivät ole kommentoineet järjestelyä julkisuudessa tarkemmin.

Kun sähköstä on pulaa, liittymästä tulee hankkeen arvokkain osa.

Suomessa keskustelu on ehtinyt jo ruokakauppoihin asti. Talouselämässä julkaistussa mielipidekirjoituksessa kerrottiin Lidlin jääneen jumiin, kun datakeskukset olivat ehtineet varata alueen sähkökapasiteetin. Kyse on kirjoittajan näkemyksestä eikä uutisesta, eikä AI Suomi ole pystynyt vahvistamaan tapausta Lidliltä tai verkkoyhtiöltä. Esimerkki kuvaa silti pelkoa, joka jonoihin liittyy: kuka ehtii ensin, se saa.

Mitä Fingrid kertoo jonosta?

Fingrid ei julkaise yhtä lukua liittymäkyselyjen kokonaismäärästä. Verkkokiikari-palvelu näyttää alueellista liitettävyyttä, mutta yhtiön mukaan luvut ovat suuntaa antavia ja lopullinen kapasiteetti on aina varmistettava Fingridiltä.

Julkisia lukuja on kaksi. Jo allekirjoitetut liittymäsopimukset voivat kasvattaa Suomen sähkönkulutusta jopa 40 prosenttia viidessä vuodessa. Fiksumpi sijoittelu taas voisi tuoda verkkoon jopa 20 gigawattia uutta kulutusta, tuotantoa ja varastointia.

Suomen ero: sähkö tuotetaan pohjoisessa, kulutetaan etelässä

Fingridin syyskuussa julkaiseman selvityksen mukaan yli 70 prosenttia sähköntuotannosta on maan länsi- ja pohjoisosissa, mutta yli puolet sähköstä kulutetaan Etelä-Suomessa. Datakeskukset haluavat yleensä etelään, lähelle tietoliikenneyhteyksiä ja osaajia. Juuri sinne verkkoa on vaikein lisätä.

Selvityksen johtopäätös on, että kulutuksen sijoittaminen lähelle tuotantoa kasvattaa kantaverkon liitettävyyttä merkittävästi. Käytännössä Pohjanmaa, Lappi ja Itä-Suomi voivat saada hankkeita, joita etelään ei mahdu.

“Tämä on erittäin toivottu muutos ja helpottaa tilannetta liityntäkapasiteetin niukkuustilanteissa”

— Asta Sihvonen-Punkka, Fingridin toimitusjohtaja, yhtiön tiedotteessa syyskuussa 2026
yli 70 %
Suomen sähköntuotannosta on länsi- ja pohjoisosissa
yli 50 %
Sähköstä kulutetaan Etelä-Suomessa
jopa 20 GW
Lisää liitettävyyttä, jos kulutus sijoittuu lähelle tuotantoa
Fingrid: selvitys teollisuuskulutuksen sijoittumisesta (3.9.2026)

Sanasto

Kantaverkko
Maan sähköverkon runko eli suurjännitelinjat, joilla sähköä siirretään pitkiä matkoja voimaloista eri puolille maata. Suomessa sitä ylläpitää Fingrid, Tanskassa Energinet.
Liittymäjono
Jono hankkeista, jotka ovat pyytäneet lupaa liittyä sähköverkkoon. Verkkoyhtiö käsittelee pyynnöt järjestyksessä, ja jonossa voi olla myös varauksia, joista ei koskaan tule toteutuvaa hanketta.

Sihvonen-Punkka muistutti samassa tiedotteessa myös toisesta puolesta: ”Unohtaa ei sovi myöskään uutta joustavaa tuotantokapasiteettia sähköjärjestelmän tarpeisiin ja sähkön riittävyyden varmistamiseksi.”

Suomessa Tanskan tilanteeseen on vielä matkaa, mutta ei mahdottoman paljon. Jos liittymäkyselyt kasvavat nykyvauhtia ja kaikki haluavat Uudellemaalle, Fingrid joutuu priorisoimaan samaan tapaan kuin Energinet. Suomessa on kuitenkin vielä tilaa ohjata hankkeita sinne, missä sähköä tuotetaan.

Miten tämä näkyy sähkölaskussa ja kotikunnassa?

Fingrid investoi seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 5,2 miljardia euroa kantaverkkoon. Datakeskukset maksavat omista liittymistään, mutta verkon yleinen vahvistaminen rahoitetaan kantaverkkomaksuilla, jotka kulkevat paikallisten verkkoyhtiöiden kautta myös kotitalouksien siirtomaksuihin. Nopea kulutuksen kasvu voi lisäksi nostaa sähkön hintaa kylminä talvipäivinä, jos rinnalle ei tule riittävästi joustavaa tuotantoa.

Kunnalle datakeskus tuo kiinteistöveroa ja rakennusaikaista työtä, mutta pysyviä työpaikkoja yllättävän vähän. Asukkaille selvin hyöty on hukkalämpö. Esimerkiksi Microsoftin ja Fortumin hankkeessa pääkaupunkiseudun datakeskusten lämpö on tarkoitus ohjata kaukolämpöverkkoon.

Tässä piilee ristiriita. Hukkalämmöstä on hyötyä vain, jos datakeskus on lähellä isoa kaukolämpöverkkoa, ja sellaiset ovat etelän kaupungeissa. Fingrid taas toivoo kulutusta pohjoiseen ja länteen. Se, kumpi peruste painaa enemmän, ratkaisee pitkälti, mihin kuntiin seuraavat datakeskukset päätyvät.

Lue lisää: Datakeskus tulossa kotikuntaan – kuka hyötyy, kuka maksaa?

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Heikki Salo kehittää sanoittajille tekoälyä: ”Se on kuin koira”
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  5. 5Anthropic myy osakkeita piensijoittajille – Suomi jonossa

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.