Elisan toimitusjohtaja Topi Manner joutui keskiviikkoaamuna selittämään kahta asiaa yhtä aikaa. Matkapuhelinliiketoiminnan toipuminen on hidastunut, ja kolmannen neljänneksen tulos jäi hieman analyytikoiden odotuksista. Samaan aikaan yhtiön tilauskirjaan on kertynyt datakeskusyhteyksiä lähes 100 miljoonan euron edestä.
Pörssi katsoi ensin tulosta. Elisan osake oli puoliltapäivin Helsingissä 34,40 eurossa, 3,7 prosenttia edellispäivää alempana.
Kilpailu söi käyttökatetta
Heinä–syyskuun liikevaihto oli 561 miljoonaa euroa, käytännössä sama kuin vuotta aiemmin. Vertailukelpoinen käyttökate laski 1,8 prosenttia 210 miljoonaan euroon ja vertailukelpoinen liikevoitto 5,1 prosenttia 131 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos supistui 7,7 prosenttia 0,59 euroon.
Manner nimeää syyksi matkaviestinnän kilpailun. Englanninkielisessä osavuosikatsauksessa hän toteaa, että mobiililiiketoiminnan toipuminen jatkui "tosin maltillisemmalla vauhdilla hieman kiristyneen kilpailun vuoksi". Hänen mukaansa viime vuoden kilpailutilanne vaikutti yhä tämän neljänneksen tulokseen. Asiakaspoistuma nousi 16,7 prosentista 18,7 prosenttiin, minkä Manner kuittaa kolmannelle neljännekselle tyypilliseksi kausivaihteluksi.
Neljänneksellä Elisa myös sulki lankapuhelinverkkonsa 140 vuoden jälkeen. Inderes huomautti aamun kommentissaan, että kupariverkon alasajo painaa telepalveluiden liikevaihtoa. Koko vuoden ohjeistus pysyi ennallaan: vertailukelpoisen käyttökatteen yhtiö arvioi olevan 815–845 miljoonaa euroa.
Googlen konesalit täyttävät tilauskirjaa
Tuloksen varjoon jäi luku, joka kertoo enemmän Elisan seuraavista vuosista. Neljänneksen aikana yhtiö kertoi sopineensa Googlen kanssa tietoliikenneyhteyksien toimittamisesta Googlen kolmelle uudelle konesalikampukselle Suomessa. Tammi–syyskuun datakeskusyhteyksien tilauskertymä on lähes 100 miljoonaa euroa, ja suurin osa siitä saatiin kolmannella neljänneksellä.
“Datakeskusyhteyksien kysyntä kasvaa nopeasti, kun Suomessa on käynnissä datakeskusbuumi.”
Elisan katsaus ei nimeä kampusten sijaintipaikkakuntia. Suomen vireillä olevat konesalihankkeet on koottu AI Suomen datakeskusoppaaseen. Operaattorille olennaista on, että suuri konesali tarvitsee useita toisistaan riippumattomia kuitureittejä. Niiden riittävyyttä AI Suomi käsitteli jutussa datakeskusbuumin törmäämisestä kuitupulaan.
Rahat tulevat vasta 2028
Sijoittajan kannalta tärkein yksityiskohta on aikataulu. Mannerin mukaan tilauskannan liikevaihtovaikutus alkaa "pääosin vuodesta 2028 eteenpäin". Tämän ja ensi vuoden tuloslaskelmissa konesaliyhteydet näkyvät siis lähinnä rakennustyönä.
Kassavirrassa tilanne on toinen. Manner kutsuu datakeskusyhteyksien kassavirtadynamiikkaa houkuttelevaksi, ja yhtiö odottaa liiketoiminnan nettokassavirran olevan tänä vuonna positiivinen. Katsaus ei avaa, mistä raha tulee ennen liikevaihtoa. Datakeskusinvestoinnit on lisäksi rajattu Elisan investointiohjeistuksen ulkopuolelle, joten niiden koko ei näy 12 prosentin investointitavoitteessa.
Mittasuhteet kannattaa pitää mielessä. Lähes 100 miljoonan euron tilauskertymä vastaa runsaan kahden viikon liikevaihtoa, kun sitä verrataan Elisan nykyiseen neljännesvuositasoon, ja kertymä jakautuu todennäköisesti usealle vuodelle. Kasvuajuriksi siitä on vielä matkaa.
Inderesin analyytikko Joni Grönqvist kertoi jo maanantain ennakkokommentissaan seuraavansa erityisesti Google-sopimuksen tuomia mahdollisuuksia. "Tämä kokonaisuus luo mielestämme mielenkiintoista pitkän aikavälin potentiaalia yhtiölle", hän kirjoitti.
Kasvua on etsittävä muualta kuin puhelinliittymistä
Kotitalouden puhelinlaskussa konesalisopimus ei näy. Elisalle se on silti uusi tapa ansaita verkolla, jota se rakentaa joka tapauksessa. Kun mobiililiittymien hinnoittelu on kilpailun takia tiukalla ja lankapuhelinverkko on suljettu, kasvua haetaan datakeskusyhteyksistä ja kansainvälisistä ohjelmistopalveluista. Ohjelmistopalveluille yhtiö ohjeistaa tänä vuonna 5–10 prosentin orgaanista kasvua.
Suomen konesalibuumilla on myös vaikutusta muualle kuin datakeskusten omistajille. Jos kuitureittejä rakennetaan konesalien tarpeisiin, samoja yhteyksiä voivat tulevaisuudessa hyödyntää muutkin yritykset ja julkiset palvelut alueilla, joille uusia runkoverkkoja ei muuten vedettäisi.
