Google teki kolmanneksen enemmän voittoa – ja osake putosi 13 %

Googlen emoyhtiö Alphabet kertoi keskiviikkona tehneensä kolmessa kuukaudessa noin 36 miljardin euron voiton. Se on lähes kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikevaihto kasvoi 25 prosenttia 114 miljardiin euroon.

Torstaina osake putosi silti enimmillään noin 13 prosenttia. Mittakaavan hahmottamiseksi: yksikään Helsingin pörssin yhtiö ei tee neljänneksessä edes miljardin euron voittoa.

Miksi hyvä tulos ei riittänyt

Osakkeen hinta ei kerro, miten yhtiöllä meni viime neljänneksellä. Se kertoo, mitä sijoittajat uskovat sen tienaavan tulevina vuosina. Googlen kohdalla ratkaiseva rivi oli hakumainonta, yhtiön tärkein tulonlähde.

”Nyt kasvu taas hidastui enemmän kuin ennakoitiin”, Evlin strategisti Valtteri Ahti sanoi Ylelle.

Hidastumisen taustalla on pelko, jota kukaan ei vielä osaa mitata tarkasti. Kun hakukone vastaa kysymykseen itse tekoälyn kirjoittamalla tekstillä, käyttäjän ei tarvitse klikata linkkejä eikä mainoksia. Jokainen tällainen haku voi olla Googlelle hieman huonompi kauppa kuin vanha linkkilista.

Asia koskee myös suomalaisia yrityksiä. Hakumainonta on monelle kotimaiselle verkkokaupalle ja palveluyritykselle tärkein tapa löytää uusia asiakkaita. Jos tekoälyvastaukset vähentävät klikkauksia, mainostajat joutuvat miettimään, mistä näkyvyys jatkossa ostetaan ja paljonko se maksaa.

Meta ja Microsoft eri suuntiin

Metan osake laski päivässä 7 prosenttia, kun yhtiö kertoi tarvitsevansa tekoälyhankkeisiin useita satoja miljardeja. Microsoft selvisi vähemmällä. Sen osake nousi keskiviikon jälkimarkkinoilla noin 4 prosenttia mutta kääntyi torstaina noin prosentin laskuun. Sijoittajat pitävät Microsoftia todennäköisenä tekoälyn voittajana muun muassa Copilotin käyttäjämäärien takia.

Velkaa enemmän kuin Suomi investoi vuodessa

Google, Meta, Amazon ja Microsoft ovat Ylen mukaan ottaneet tänä vuonna velkaa lähes 200 miljardia euroa. Datakeskuksiin niiden odotetaan käyttävän tänä vuonna yhteensä noin 630 miljardia euroa. Suomessa kaikki investoinnit yhteensä olivat viime vuonna noin 62 miljardia euroa.

Velkarahakaan ei riitä. Meta aikoo kerätä osakeannilla lähes 100 miljardia dollaria, ja Googlella on Ylen mukaan käynnissä noin 75 miljardin euron osakeanti. Pelkästään Google käytti kolmessa kuukaudessa datakeskuksiin ja tekoälyyn yli 46 miljardia euroa, ja sen sitoumukset ylittävät tuhat miljardia dollaria.

Korot ovat nousseet, mikä tekee rakentamisesta entistä kalliimpaa. Se on lisännyt sijoittajien hermostuneisuutta.

Vastausta saa vielä odottaa

Ahti kutsuu tekoälyn ja datakeskusten rakennusbuumia historian suurimmaksi investointiprojektiksi. Ylen mukaan Amazonin investointien arvioidaan maksavan itsensä takaisin noin kolmessa vuodessa ja Googlen noin kahdessa. Datakeskusten sirujen odotetaan kuitenkin vanhenevan noin viidessä vuodessa, joten aikaa ei ole loputtomasti.

Ratkaisevaa on, syntyykö tekoälystä yrityksille ja kuluttajille niin paljon arvoa, että siitä ollaan valmiita maksamaan. Ahdin mukaan siihen ei saada selvyyttä pian.

Googlen torstai kertoo, mihin sijoittajien huomio on siirtymässä. Tähän asti tekoälyjättejä on palkittu siitä, että ne rakentavat. Nyt kysytään myös, mitä tekoäly tekee yhtiöiden vanhoille tulonlähteille.

Googlelle tämä tarkoittaa, että seuraavassakin osavuosikatsauksessa katse kohdistuu ensimmäisenä hakumainonnan kasvuun, ei voittoon.