Liiketoiminta

Etelä-Korea lyö 880 miljardia pöytään – Eurooppa katsoo sivusta

Neljä sirutehdasta, 8,4 gigawattia datakeskuksia ja kymmenen vuoden aikajänne.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Etelä-Korea lyö 880 miljardia pöytään – Eurooppa katsoo sivusta
Kuva: Maskkwon / CC BY-SA 4.0

Biljoonan dollarin loikka

Etelä-Korea aikoo koordinoida yli biljoonan dollarin investoinnit siruihin, tekoälyyn ja datakeskuksiin. Ytimessä on noin 880 miljardin dollarin yksityinen rahoitus, joka valuu maahan kymmenen vuoden aikana. Presidentti Lee Jae-myung kutsui suunnitelmaa maan suureksi loikaksi eteenpäin.

Hallitus rakentaa strategian kolmen tukijalan varaan: sirut, fyysinen tekoäly ja datakeskukset. Tavoite on karkea mutta selkeä. Maan pitää varmistaa tekoälyn ydinkomponentit nopeammin kuin kukaan muu.

Mistä 880 miljardia koostuu

Sirut: Samsung ja SK Hynix panostavat alihankkijoineen 800 biljoonaa wonia (noin 518 miljardia dollaria) ja rakentavat neljä uutta sirutehdasta maan lounaisosaan.

Pakkausteollisuus: 81 biljoonaa wonia (noin 52 miljardia dollaria) sirujen pakkaamiseen pääkaupunkiseudulle.

Datakeskukset: 550 biljoonaa wonia (noin 356 miljardia dollaria) SK Groupilta, GS Groupilta ja Naverilta.

Neljä tehdasta ja 8,4 gigawattia

Samsung ja SK Hynix rakentavat kumpikin kaksi uutta tehdasta, yhteensä siis neljä. Ne nousevat Etelä-Jeollan maakuntaan, jossa paikallishallinto tukee hanketta miljardien wonien panoksilla. Datakeskusten puolella Naver yksin lupaa 8,4 gigawattia kapasiteettia.

Kokonaisuutena maan datakeskuskapasiteetti tähtää 18,4 gigawattiin vuoteen 2035 mennessä. Pelkkiin datakeskuksiin on luvassa yli tuhat biljoonaa wonia, noin 648 miljardia dollaria. Tahti on kova, ja se on tarkoituskin.

880 mrd $↑

Yksityistä rahoitusta 10 vuodessa

4

Uutta sirutehdasta

18,4 GW↑

Datakeskuskapasiteetin tavoite 2035 (tarkistettava lähteestä)

Al Jazeera, 2026

Sirukisan mittakaava

Vertailu ei ole aivan suora. Yhdysvaltain CHIPS Act (52 miljardia dollaria) ja EU:n Chips Act (43 miljardia euroa) ovat julkista tukea, jonka on tarkoitus houkutella yksityistä rahaa perään. Etelä-Korean 880 miljardia taas on yritysten omaa rahaa, jota valtio koordinoi. Silti ero on huima.

Taiwan hallitsee edelleen huippusirujen valmistusta TSMC:n voimin, ja Yhdysvallat vetää tekoälypuolta. Etelä-Korea pelaa omaan vahvuuteensa eli muistisiruihin, joita tekoälykiihdyttimet ahmivat. Naverin kaltaiset toimijat lisäävät yhtälöön datakeskukset.

“Meidän on varmistettava tekoälyn ydinelementit nopeammin kuin minkään muun maan.”

— Lee Jae-myung, Etelä-Korean presidentti

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle ja Euroopalle

Euroopan sirustrategia näyttää tämän rinnalla vaatimattomalta. EU:n 43 miljardin euron tuki on murto-osa siitä, mitä Etelä-Korea nyt liikuttaa. Kun yksi maa imee itseensä muistisirujen ja datakeskuskomponenttien tuotantoa, se näkyy hinnoissa ja saatavuudessa kaikkialla. Sama koskee suomalaisia yrityksiä, jotka ostavat palvelimia, sirustoja ja verkkolaitteita.

Suomelle datakeskusbuumi on kaksipiippuinen juttu. Viileä ilmasto ja puhdas sähkö tekevät maasta houkuttelevan paikan datakeskuksille, ja investointeja on jo virrannut. Toisaalta jokainen uusi konesali kilpailee samasta sähköstä kotitalouksien ja teollisuuden kanssa. Jos maailman datakeskuskapasiteetti moninkertaistuu Korean tahdilla, sähkön hinta ja saatavuus nousevat keskustelunaiheeksi myös meillä.

Tavalliselle kuluttajalle vaikutus tulee mutkan kautta. Sirujen niukkuus näkyi jo koronavuosina autojen ja elektroniikan hinnoissa. Jos tekoälykisa vetää tuotantokapasiteetin muistisiruihin ja datakeskuksiin, kulutuselektroniikka voi jäädä jonon hännille.

Sanasto

Fyysinen tekoäly
Tekoäly joka toimii fyysisessä maailmassa laitteiden ja koneiden sisällä, ei pelkästään ruudulla. Esimerkkejä ovat humanoidirobotit ja itseohjautuvat koneet.

Kisan uusi mittatikku on sähkö

Raha ei ole enää sirukisan pullonkaula, vaan sähkö ja osaajat. Etelä-Korean tavoittelema 18,4 gigawatin datakeskuskapasiteetti on suurempi kuin koko Suomen sähkönkulutuksen talvihuippu, joka on noin 15 gigawattia. Yksi maa aikoo siis rakentaa tekoälylle enemmän sähkönnälkää kuin mitä Suomi kylmimpänä pakkaspäivänä yhteensä käyttää. Se panee mittasuhteet uuteen valoon, kun Eurooppa miettii omaa vastinettaan sirukisaan.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Mikä on Jev? Tekoälymalli, joka päättää eikä kirjoita
  2. 2Teemu Roos: tekoälyn tuhopuheissa voi olla kyse rahasta
  3. 320 vuotta koodaamatta, sitten 5,4 miljoonaa
  4. 4Datakeskus söisi Lapinlahdella kokonaisen kaupungin sähköt
  5. 5Mediakonserni osti suomalaisen tekoälyn, joka lukee julkiset hankinnat

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.