Jos suomalainen ohjelmistoyritys haluaa juuri nyt selvittää, missä se voi testata riskiluokitellun tekoälyjärjestelmänsä viranomaisen kanssa, matka päättyy nopeasti. Traficomin sivustolla on sivu otsikolla AI regulatory sandboxes. Sivulla on yksi kappale tekstiä, ja se on päivitetty viimeksi 13. huhtikuuta 2026, eli 111 päivää ennen kuin asiaan tuli sitova määräaika.
Määräaika oli 2. elokuuta. Siitä on tänään 28 päivää.
Mikä sääntelyhiekkalaatikko oikeastaan on
Nimi kuulostaa hallinnolliselta, mutta idea on arkinen. Sääntelyhiekkalaatikko on valvottu testiympäristö, jossa yritys saa kehittää, kouluttaa ja testata tekoälyjärjestelmäänsä viranomaisen silmien alla ennen kuin tuote menee markkinoille. Yritys ja viranomainen sopivat yhdessä testaussuunnitelman: mitä testataan, millä ehdoilla ja kuinka kauan.
Vastineeksi yritys saa jotain, mitä ei muuten saa. Tekoälyasetuksen 57 artiklan 12 kohdan mukaan hiekkalaatikossa toimivalle yritykselle ei määrätä hallinnollisia sakkoja asetuksen rikkomisesta, jos se noudattaa testaussuunnitelmaa ja viranomaisen vilpittömässä mielessä antamaa ohjausta. Sakkosuoja on koko järjestelyn tärkein myyntiargumentti.
Velvoite on kirjoitettu asetukseen ilman varaumia. 57 artiklan 1 kohta alkaa sanoilla "Member States shall ensure that their competent authorities establish at least one AI regulatory sandbox", ja saman kohdan mukaan laatikon on oltava toiminnassa 2.8.2026. Jäsenvaltio saa perustaa laatikon myös yhdessä toisen maan kanssa, mutta ei jättää sitä perustamatta.
“One of the Act's key practical tools is the AI regulatory sandbox, a controlled experimentation and testing environment for AI innovation under the supervision of competent authorities.”
Mitä sivulla lukee ja mitä ei
Suomennettuna: asetuksen keskeisiä käytännön työkaluja on tekoälyn sääntelyhiekkalaatikko, valvottu kokeilu- ja testiympäristö tekoälyinnovaatioille toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa. Se on sivun koko asiasisältö.
Sivulla ei ole hakuohjetta, hakuaikataulua, osallistumisen kriteerejä eikä nimettyä yhteyshenkilöä hiekkalaatikkoa varten. Traficomin yleisemmällä tekoälyasetussivulla, joka on päivitetty 7. tammikuuta 2026, ohjataan data-, tekoäly- ja datanhallinta-asetusten asiakaspalveluun.
Tämä ei todista, ettei hiekkalaatikkoa olisi olemassa. Se todistaa, että jos se on olemassa, siitä ei kerrota siellä, mistä yritys sitä ensimmäisenä etsii. Emme ole saaneet Traficomilta emmekä työ- ja elinkeinoministeriöltä kommenttia hiekkalaatikon tilanteeseen tai aikatauluun tätä juttua varten. Kukaan viranomainen ei ole julkisuudessa kertonut, milloin hakeminen alkaa. Jos vastaus tulee, päivitämme jutun.
Mikä on varmistettu, mikä ei
Varmistettu: 57 artiklan sanamuoto ja 2.8.2026 määräaika asetustekstistä, Traficomin hiekkalaatikkosivun sisältö ja päivityspäivä sivulta itseltään, sekä lain eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025) olemassaolo ja seuraamusmaksulautakunnan perustaminen TEM:n hankeasiakirjoista.
Ei varmistettu: kansallisen seuraamusmaksun 300 000 euron katto, jota emme saaneet luettua Finlexin pykälätekstistä julkaisuhetkellä. Ei myöskään se, onko Suomi ilmoittanut hiekkalaatikosta EU:n tekoälytoimistolle. Suomessa ei ole langetettu yhtään tekoälyasetukseen perustuvaa sakkoa.
Suomen oma laki ei ole myöhässä
Lainsäädännön puolella tilanne on toinen. Hallituksen esitys HE 46/2025 annettiin eduskunnalle 8. toukokuuta 2025, ja säädökset vahvistettiin: laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta on säädöskokoelmassa numerolla 1377/2025, ja sen rinnalla hyväksyttiin neljä muuta säädöstä. Laissa nimetään riippumattomat tekoälyviranomaiset, jotka toimivat asetuksen noudattamista valvovina markkinavalvontaviranomaisina, ja perustetaan seuraamusmaksulautakunta, joka päättää seuraamusmaksuista.
Kansallista seuraamusmaksukattoa on julkisuudessa toistettu 300 000 eurona. Emme saaneet lain pykälätekstiä auki julkaisuhetkellä, joten merkitsemme luvun tarkistamattomaksi siihen asti kunnes se on luettu suoraan laista. Katto on joka tapauksessa eri asia kuin tekoälyasetuksen omat sakkokatot, joita AI Suomi käsitteli tekoälysisällön merkintävelvoitetta koskevassa jutussa.
Yhtään sakkoa ei ole langetettu. Kannattaa muistaa, että EU:n ensimmäisistä tekoälysakoista kiertäneet tiedot osoittautuivat keksityiksi. Valvonnan hitaus ja sanktioiden puuttuminen eivät kuitenkaan poista yrityksen omaa vastuuta.
Mitä pk-yrityksen kannattaa tehdä nyt
Neuvo on epäromanttinen: älä jää odottamaan hiekkalaatikkoa. Riskiluokitellun järjestelmän vaatimustenmukaisuus on tarjoajan vastuulla riippumatta siitä, onko testiympäristöä olemassa. Riskienhallintajärjestelmä, opetusdatan laadun kuvaus, tekninen dokumentaatio, lokitus ja ihmisen suorittama valvonta pitää olla kunnossa ennen markkinoille tuomista. Hiekkalaatikko ei siirrä vastuuta viranomaiselle. Se antaa suojan sakoilta testauksen ajaksi ja pääsyn viranomaisen ohjaukseen ennen kuin virheet ovat tuotannossa.
Toinen konkreettinen asia on halpa mutta hyödyllinen. Kirjaa ylös, milloin ja mihin osoitteeseen olet kysynyt pääsyä hiekkalaatikkoon ja mitä sinulle vastattiin. Jos laatikko avautuu myöhässä ja tuotelanseeraus siirtyy sen takia, kirjattu yhteydenotto on ainoa todiste siitä, että yritys yritti. 58 artiklan mukaan pääsyn on oltava pk-yrityksille ja startupeille maksuton, joten kynnys kysyä on matala.
Samaan 58 artiklaan liittyy toinen määräaika, joka osuu samalle päivälle. Komission piti antaa 2.8.2026 mennessä täytäntöönpanosäädökset, joissa kerrotaan hiekkalaatikoiden osallistumisehdot, testaussuunnitelman sisältö ja poistumisraportin muoto. Ilman niitä kansallinen viranomainen rakentaa laatikkoa ilman piirustuksia.
28 pv↑
Määräaika ylittynyt, testiympäristöä ei ole avattu
1
Kappale asiasisältöä Traficomin hiekkalaatikkosivulla
EU:n tekoälyasetus jakaa tekoälyjärjestelmät riskitasoihin. Korkean riskin luokkaan kuuluvat esimerkiksi rekrytoinnissa, luotonannossa tai terveydenhuollossa käytettävät järjestelmät, ja niitä koskevat tiukimmat vaatimukset.
Tekoälyasetuksen tarjoaja
Asetuksen termi sille, joka kehittää tekoälyjärjestelmän ja tuo sen markkinoille omalla nimellään. Vastuu vaatimustenmukaisuudesta on tarjoajalla, ei järjestelmän käyttäjällä.
Täytäntöönpanosäädös
Komission antama tarkentava sääntö, joka kertoo miten EU-asetusta sovelletaan käytännössä. Ilman sitä jäsenmaa joutuu arvaamaan yksityiskohdat.
Myöhästyminen näkyy pian ilman että kukaan vastaa mitään
Tässä on kohta, joka jää yleensä huomaamatta. 57 artiklan 15 kohta velvoittaa kansallisen viranomaisen ilmoittamaan hiekkalaatikon perustamisesta EU:n tekoälytoimistolle, joka ylläpitää listaa suunnitelluista ja olemassa olevista hiekkalaatikoista. Lista on julkinen. Siitä näkee, onko Suomi mukana, eikä kenenkään tarvitse vastata yhteenkään sähköpostiin.
Saman artiklan 16 kohdan mukaan viranomaisen on toimitettava tekoälytoimistolle vuosiraportti hiekkalaatikon toiminnasta vuoden kuluttua perustamisesta. Raportissa kerrotaan edistymisestä, hyvistä käytännöistä ja havaituista ongelmista. Jos perustamispäivää ei ole, ensimmäistäkään raporttia ei ole tulossa. Suomi kirjoitti ansiokkaasti oman valvontalakinsa vuonna 2025 ja nimesi Maria Rautavirran edustajakseen EU:n tekoälyneuvostoon. Pöytäkirjat ovat kunnossa. Testiympäristö puuttuu.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
