98 päivää aikaa merkitä tekoälysisältö – sakkokatto 15 miljoonaa

Ota kalenteri esiin. Elokuun 26. päivästä joulukuun toiseen on tasan 98 päivää: viisi päivää elokuuta, syyskuu, lokakuu ja marraskuu kokonaan, ja kaksi päivää joulukuuta. Sen jälkeen tekoälyllä tuotettu sisältö on merkittävä koneellisesti luettavassa muodossa myös niissä järjestelmissä, jotka olivat markkinoilla jo ennen elokuun alkua.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisi 20. elokuuta ohjeet EU:n tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteisiin. Velvoitteet tulivat voimaan 2. elokuuta 2026. Koneellisesti luettavaa merkintää koskeva vaatimus on täytettävä viimeistään 2. joulukuuta 2026.

Vaatimus koskee myös yritystä, joka ei ole koskaan ajatellut olevansa tekoälysääntelyn piirissä. Verkkokaupan chatbot. Kielimallilla kirjoitettu asiakastiedote. Markkinointiin generoitu kuva. Jokainen niistä voi kuulua asetuksen 50 artiklan alle, eikä velvoitteesta pääse eroon sillä, että työkalu on ostettu ulkomailta.

Vesileima, metatieto tai digitaalinen sormenjälki

Koneellisesti luettava merkintä ei ole sama asia kuin kuvan alalaitaan kirjoitettu huomautus. Traficomin ohjeen mukaan merkintä voidaan toteuttaa digitaalisen vesileiman, metatietotunnisteen, kryptografisen alkuperän todentamisen, lokitietojen tai digitaalisen sormenjäljen avulla, tai näiden yhdistelmillä. Olennaista on, että ohjelmisto tunnistaa sisällön keinotekoisesti tuotetuksi ilman ihmisen apua.

Asetuksen englanninkielinen sanamuoto on lyhyt: järjestelmän tuotokset on "merkittävä koneellisesti luettavassa muodossa ja niiden on oltava havaittavissa keinotekoisesti tuotetuiksi tai muokatuiksi". Traficom lisää, että ratkaisun tulee mahdollisuuksien mukaan olla tehokas, luotettava, kestävä ja yhteentoimiva eri järjestelmien ja teknisten ratkaisujen välillä.

Yhteentoimivuus on se sana, joka kaataa omatekoiset viritelmät. Jos alalla on jo käytössä yleinen tunnistestandardi, oma sisäinen merkintätapa tuskin täyttää vaatimusta. Komissio on julkaissut lisäksi viralliset ikonit tekoälysisällön merkitsemiseen ihmiselle näkyvällä tavalla.

Ketä velvoite koskee ja mitä se ei koske

Päävastuu koneluettavasta merkinnästä on tarjoajalla, eli sillä joka kehittää järjestelmän ja tuo sen markkinoille. Suomalainen pk-yritys on useimmiten käyttöönottaja, joka ostaa työkalun valmiina. Vastuu ei silti häviä kokonaan.

Käyttöönottajan on kerrottava asiakkaalle, kun tämä keskustelee botin kanssa. Syväväärennökset on merkittävä selkeästi. Tekoälyllä tuotettu tai muokattu teksti, jonka tarkoitus on tiedottaa yleistä etua koskevista asioista, on merkittävä myös. Biometrisen luokittelun ja tunteentunnistuksen käytöstä on ilmoitettava niille, joihin niitä sovelletaan.

Poikkeuksia on useita. Ennen 2. elokuuta 2026 tuotettua tai julkaistua tekoälysisältöä ei tarvitse merkitä takautuvasti. Merkintää ei vaadita sisällöltä, jota ihminen ei näe, lyhyiltä numero-, kirjain- tai symbolijonoilta, lähdekoodilta eikä vähäisiltä muutoksilta kuten oikoluvulta, kohinanpoistolta tai kuvan suoristamiselta. Ulos on rajattu myös teksti, jonka ihminen on tarkastanut ja josta joku kantaa toimituksellisen vastuun.

Kuka ottaa kopin Suomessa

Traficom valvoo avoimuusvelvoitteiden noudattamista pääosin, ohjeen sanoin "tietyin poikkeuksin". Suuririskisiä järjestelmiä valvovat sektorikohtaiset markkinavalvontaviranomaiset kukin omalla toimialallaan. Yleiskäyttöiset tekoälymallit ja suuret verkkoalustat kuuluvat Euroopan komissiolle.

Valvonta on siis hajautettu usealle taholle. Työ- ja elinkeinoministeriö luettelee lisäksi kahdeksan perusoikeuksien suojaa valvovaa viranomaista, jotka voivat pyytää markkinavalvontaviranomaista testaamaan suuririskisen järjestelmän: tietosuojavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri, työsuojeluviranomainen ja kuluttaja-asiamies.

Traficomin tiedote ja ohje eivät kerro, kuinka moni viranomainen Suomessa jakaa tekoälyasetuksen valvontavastuun kokonaisuudessaan, eivätkä sitä, kenen puoleen rajatapauksessa käännytään. Virasto ohjaa kysymykset data-, tekoäly- ja datanhallinta-asetusten asiakaspalveluunsa. Sinne ilmoitetaan myös epäilyt avoimuusvelvoitteen rikkomisesta. Traficomin tiedotteessa yhteyshenkilöiksi on nimetty johtaja Jenni Koskinen ja yksikönpäällikkö Jarmo Riikonen.

Mitä 98 päivässä ehtii

Kolmen kuukauden työlista on lyhyt. Selvitä ensin, mitkä käytössäsi olevat työkalut tuottavat asiakkaalle näkyvää sisältöä. Kysy sitten toimittajalta kirjallisesti, merkitseekö se tuotokset koneellisesti luettavassa muodossa ja mihin mennessä. Jos vastausta ei kuulu, edessä on joko työkalun vaihto tai sopimusneuvottelu.

Velvoite koskettaa lopulta myös sitä, joka ei avaa kielimallia koskaan. Kun uutisvirran kuvat ja äänet kantavat mukanaan tiedon siitä, mikä niistä on koneen tekemää, väärennöksen tunnistaminen ei jää yksittäisen katsojan silmän varaan. Sitä varten koko merkintävaatimus on kirjoitettu.

Avoimeksi jää, mitä merkinnälle tapahtuu matkalla. Metatiedot katoavat, kun kuva ladataan sosiaaliseen mediaan ja pakataan uudelleen, ja ruudunkaappaus pyyhkii vesileiman pois. Asetus velvoittaa merkitsemään, mutta ei velvoita alustoja säilyttämään merkintää. Joulukuun jälkeen nähdään, kuinka moni tekoälykuva pitää tunnisteensa edes ensimmäiseen jakoon asti.