Euroopan vastaisku: Microsoft ja Mistral valavat miljardit

Kumppanuus tuo Nvidian Vera Rubin -järjestelmät Euroopan konesaleihin.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Euroopan vastaisku: Microsoft ja Mistral valavat miljardit
Kuva: Maurizio Pesce / CC BY 2.0

Eurooppa haluaa laskennan omalle maaperälleen

Microsoft ja ranskalainen tekoäly-yhtiö Mistral ilmoittivat 21. heinäkuuta laajentavansa kumppanuuttaan tavalla, joka näkyy ennen kaikkea betonissa ja piirilevyissä. Yhtiöt kertoivat monen miljardin yhteisinvestoinnista, jonka tarkoitus on kasvattaa GPU-pohjaista konesalikapasiteettia Euroopassa. Rauta tulee Nvidialta: uuden sukupolven Vera Rubin -järjestelmät muodostavat laskennan selkärangan.

Diili ei ole pelkkä rahoitusuutinen. Se on eurooppalainen yritys palata peliin, jota amerikkalaiset pilvijätit Amazon, Microsoft ja Google ovat hallinneet vuosikausia. Asetelmassa on oma jännitteensä, sillä Microsoft istuu pöydän molemmilla puolilla: se on yksi maailman suurimmista pilvitoimijoista ja samalla Mistralin keskeinen sijoittaja ja kumppani.

Mistral on noussut Euroopan näkyvimmäksi tekoälyn haastajaksi OpenAI:n ja Anthropicin rinnalla. Kumppanuuden ydin on selvä: eurooppalainen malli ja eurooppalainen data halutaan pyörittää eurooppalaisella raudalla, ei Yhdysvaltain lakien alaisissa konesaleissa.

Vera Rubin nostaa panoksia

Nvidian Vera Rubin on yhtiön seuraavan sukupolven laskenta-alusta, joka seuraa Blackwell- ja Rubin-piirejä. Järjestelmä yhdistää uudet GPU:t, oman suoritinarkkitehtuurin ja nopean muistin isoiksi laskentakokonaisuuksiksi, jotka on suunniteltu nimenomaan suurten tekoälymallien opettamiseen ja ajamiseen. Käytännössä se tarkoittaa enemmän laskentatehoa samaan sähkönkulutukseen nähden.

Juuri tästä Euroopassa on pulaa. Huippumallien opettaminen vaatii kymmeniä tuhansia kiihdytinpiirejä, ja valtaosa niistä on tähän asti sijainnut Yhdysvalloissa. Kun kapasiteettia rakennetaan Euroopan maaperälle, eurooppalaiset yritykset ja julkishallinto pääsevät laskennan äärelle ilman, että data matkaa Atlantin yli.

“Suvereenilla tekoälyllä ei ole merkitystä, jos laskenta tapahtuu jonkun toisen mantereella. Euroopan on omistettava oma infrastruktuurinsa, ei vain vuokrattava sitä.”

— Arthur Mensch, Mistralin toimitusjohtaja

Miksi tämä koskettaa Suomea

Suomi on viime vuosina profiloitunut konesalimaana. Viileä ilmasto, vakaa sähköverkko ja runsas tuulivoima ovat houkutelleet Googlen Haminaan ja Microsoftin oman konesalialueen pääkaupunkiseudulle. Kun Microsoft ja Mistral laajentavat eurooppalaista kapasiteettiaan, kysymys siitä, mihin uudet konesalit nousevat, on Suomelle suoraan taloudellinen.

Suvereeni tekoäly tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että data ja sitä käsittelevä laskenta pysyvät EU:n lainsäädännön piirissä. Se on merkittävä ero yritykselle, joka käsittelee terveystietoja, tai viranomaiselle, joka ei halua asiakirjojaan Yhdysvaltain CLOUD Act -lain ulottuville. Eurooppalainen konesali eurooppalaisen mallin takana on tähän uskottavampi vastine kuin amerikkalaisen pilven eurooppalainen alue.

Tavalliselle ihmiselle muutos näkyy hitaasti mutta konkreettisesti. Se vaikuttaa siihen, kenen palvelimilla oma potilastieto tai kunnan asiakirja lepää ja kuka niihin voi lain nojalla kurkistaa. Yrityksille se avaa mahdollisuuden rakentaa tekoälypalveluita ilman riippuvuutta yhdestä amerikkalaisesta pilvitoimittajasta. Konesalipaikkakunnille se tuo investointeja, työpaikkoja ja hukkalämpöä, jolla lämmitetään kaukolämpöverkkoja.

Ytimessä

Microsoft ja Mistral laajensivat kumppanuuttaan 21.7. monen miljardin yhteisinvestoinnilla. Uutta GPU-konesalikapasiteettia rakennetaan Eurooppaan Nvidian Vera Rubin -järjestelmillä. Tavoitteena on pitää eurooppalainen data ja laskenta EU:n lainsäädännön piirissä.

Sanasto

GPU (grafiikkasuoritin)
Alun perin näytönohjaimen laskentapiiri, joka soveltuu poikkeuksellisen hyvin tekoälymallien opettamiseen ja ajamiseen. Suuret konesalit rakennetaan tuhansista GPU-piireistä.
CLOUD Act
Yhdysvaltain laki, joka voi velvoittaa amerikkalaisen yhtiön luovuttamaan hallussaan olevaa dataa viranomaisille, vaikka data sijaitsisi fyysisesti toisessa maassa.

Avoin kysymys on sähkö

Kapasiteetin kasvu ei ole ilmaista. Suuret konesalit vievät sähköä kokonaisten kaupunkien verran, ja Euroopan sähköverkot ovat jo tiukilla. Suomessa keskustelu onkin siirtymässä siitä, saadaanko konesaleja, siihen, kestääkö verkko ja riittääkö puhdas sähkö niiden pyörittämiseen. Microsoftin ja Mistralin miljardit ratkaisevat rautapulaa, mutta sähkökysymykseen ne eivät tuo vastausta.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Suomeen jonottaa 5 gigawattia konesaleja – kuka saa lämmön?
  3. 3Suomeen nousee kolme tekoälytehdasta – kuka niitä saa käyttää?
  4. 4Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  5. 5Datakeskus söisi Lapinlahdella kokonaisen kaupungin sähköt

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.