Microsoft kaataa 10 miljardia Japanin tekoälyyn

Microsoftin suurin Japani-sijoitus koskaan

Microsoftin varapuheenjohtaja Brad Smith matkusti torstaina Tokioon tapaamaan Japanin pääministeriä Sanae Takaichia. Mukanaan hänellä oli lupaus, jonka kokoluokka herättää huomiota: 10 miljardia dollaria eli noin 1,6 biljoonaa jeniä Japanin tekoäly-infrastruktuuriin seuraavan kolmen vuoden aikana.

Kyseessä on Microsoftin historian suurin yksittäinen investointi Japaniin. Se rakentuu vuonna 2024 tehdyn 2,9 miljardin dollarin panostuksen päälle, ja Smithin mukaan suunnitelma nojaa kolmeen pilariin: teknologiaan, luottamukseen ja osaamiseen.

Japani ei ole kohdemaa sattumalta. Maan hallitus on sitoutunut ohjaamaan vähintään 66 miljardia dollaria tekoälysektoriin vuoteen 2030 mennessä. Tokion ja Osakan alueille nousee datakeskuksia kiihtyvällä tahdilla, ja kilpailu asiakkaista on kovaa: Microsoftin ohella AWS, Google, Oracle ja Alibaba laajentavat kapasiteettiaan maassa.

Sakura Internet ponnahti otsikoihin

Investoinnin ytimessä on yhteistyö kahden japanilaisen yhtiön kanssa. SoftBank ja Sakura Internet tarjoavat GPU-pohjaista tekoälylaskentaa Microsoftin Azure-alustan kautta. Järjestelyn ehtona on, että data pysyy Japanin rajojen sisällä. Maa haluaa kehittää omia kielimalleja ja robotiikkasovelluksia kotimaisella datalla.

Sakura Internet on pieni japanilainen pilvipalveluyhtiö, joka on viime vuosina kasvattanut GPU-kapasiteettiaan vauhdikkaasti. Yhtiö aikoo tarjota noin 10 800 näytönohjainta osana tekoälypilvipalveluaan. Microsoftin kumppanuus nosti sen näkyvyyden kansainväliselle tasolle, ja osake ampaisi perjantaina 20,2 prosenttia ylös. SoftBank Groupin osake nousi maltillisemmin, 0,22 prosenttia.

Miljoona osaajaa ja kyberturvaa

Japani kamppailee vakavan osaajapulan kanssa. Tekoäly- ja robotiikka-aloille ennustetaan 3,26 miljoonan työntekijän vajetta vuoteen 2040 mennessä, ja 67 prosenttia japanilaisista yritysjohtajista kokee jo nyt painetta parantaa tuottavuutta. Microsoft vastaa haasteeseen kunnianhimoisella tavoitteella: miljoona insinööriä ja kehittäjää koulutetaan tekoälyosaajiksi vuoteen 2030 mennessä.

Koulutusohjelmassa ovat mukana Japanin teknologiajätit Fujitsu, Hitachi, NEC, NTT Data ja SoftBank. Koulutus kattaa Azuren, GitHub:n ja Copilot-työkalut. Japanin sähkö- ja elektroniikka-alan ammattiliiton kautta 580 000 työntekijää saa tekoälykoulutuksen. Microsoftin edellinen koulutusohjelma ylitti tavoitteensa selvästi: kolmen miljoonan henkilön tavoite tuotti 3,4 miljoonaa koulutettua.

Investoinnin kolmas pilari on kyberturvallisuus. Microsoft syventää yhteistyötä Japanin kansallisen kyberturvallisuusviraston ja poliisin kanssa uhkatiedon jakamisessa ja kansainvälisten huijausverkostojen torjunnassa.

Eurooppa katsoo sivusta

Japanin tekoälypanostukset ovat osa laajempaa Aasian investointibuumia. IDC:n mukaan maan investoinnit tekoäly-infrastruktuuriin kasvavat vuonna 2026 yli 5,5 miljardiin dollariin. Kasvu on seitsenkertainen vuoden 2022 tasoon verrattuna.

Euroopassa luvut ovat eri kokoluokassa. Yhdysvalloissa vuotuiset tekoälyalan riskipääomasijoitukset liikkuvat 60–70 miljardin dollarin tasolla, kun EU:ssa vastaava luku on 7–8 miljardia. Viimeisen vuosikymmenen aikana yksityiset tekoälyinvestoinnit Yhdysvalloissa ylittivät 400 miljardia dollaria. EU:ssa summa jäi noin 50 miljardiin.

EU on yrittänyt kuroa eroa InvestAI-aloitteella, joka tähtää 200 miljardin euron kokonaisinvestointeihin. Summasta 20 miljardia on varattu viiden tekoälytehtaan rakentamiseen. Vertailu paljastaa kuitenkin syvemmän ongelman: Yhdysvalloissa on kehitetty 40 tekoälyn perusmallia, Kiinassa 15 ja koko Euroopassa kolme.

Suomessa toimii noin 90 puolijohdeyhtiötä, jotka työllistävät 7 000 ihmistä. Business Finland tukee alan kehitystä, ja Tampereen yliopistossa toimii Finnish Chips Competence Centre. Nokian verkkoinfrastruktuuri on listattu yhdeksi EU:n tekoälytehtaiden laitetoimittajista, mikä voi avata suomalaisille oven suurhankkeisiin. Kokonaisuutena Euroopan panostukset ovat kuitenkin eri kokoluokassa kuin Japanin tai Yhdysvaltojen.

Kenen ehdoilla tekoäly pyörii?

Microsoftin investoinnin kiinnostavin piirre ei ole rahasumma vaan rakenne. Data pysyy Japanissa, paikalliset yhtiöt tarjoavat laskentakapasiteettia ja maa kehittää omia kielimallejaan omalla datallaan. Riippuvuus ulkomaisista toimijoista vähenee tavalla, josta Euroopassa vasta keskustellaan.

Japanin malli kiinnostaa jo muitakin maita, jotka tavoittelevat tekoälysuvereniteettia. Suomelle ja muille pienille maille kysymys on konkreettinen: kenen palvelimilla tekoälymme pyörii ja kenen ehdoilla datamme käsitellään? Japani löysi yhden vastauksen, ja se maksoi 10 miljardia dollaria.