Ford-pomo: AI:n pullonkaula ei ole sähkö vaan sähköasentaja

Farley: olemme toisessa tai kolmannessa erässä

Ford-pomo Jim Farley sanoi 7. toukokuuta että vaikka datakeskukset ehdittäisiin rakentaa, energiasektorin kyky tukea niitä on iso kysymysmerkki. Farley luonnehti tilannetta täysimittaiseksi kriisiksi, joka koskee sähköasentajia, putkimiehiä ja linjamiehiä monilla aloilla – ei vain datakeskusrakentamisessa.

Farleyn lausunto vahvisti Goldman Sachsin 13. toukokuuta julkaiseman analyysin. Investointipankki arvioi että Yhdysvallat tarvitsee noin 760 000 lisätyöntekijää sähköverkkoon vuoteen 2030 mennessä. Tästä joukosta 207 000 on erikoistuneita siirto- ja jakelutehtäviin, joihin koulutus vie kolmesta neljään vuotta. Goldmanin mukaan ollaan vasta toisessa tai kolmannessa erässä asian käsittelyssä.

45 gigawatin vaje ja 2,1 miljoonaa avointa paikkaa

Goldmanin laskelmissa Yhdysvaltain datakeskukset jäävät 45 gigawatin tehovajeeseen vuoteen 2028 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä uutta kapasiteettia tarvitaan 72 gigawattia. Pankin arvio agenttisten tekoälyjärjestelmien energiankulutuksesta on 60–130-kertainen nykyisiin työkaluihin verrattuna, mikä venyttää pullonkaulaa entisestään.

Kiinteistötutkimuksen JLL arvioi että 2,1 miljoonaa ammattiosaajan paikkaa voi jäädä Yhdysvalloissa täyttämättä vuoteen 2030 mennessä. Avoimia paikkoja on 600 000 vuodessa, mutta oppisopimuskoulutuksesta valmistuu vain 150 000. Vuotuinen talousmenetys voi yltää 1 000 miljardiin dollariin.

Suomessa pullonkaula on kantaverkossa, ei vielä asentajissa

Suomessa rajoite on toisaalla. Fingrid ilmoitti viime syksynä, ettei se ota uusia suurjännitekäyttäjiä – kuten datakeskuksia – Helsingin seudulla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla eikä Varsinais-Suomessa pääosin ennen vuotta 2027. Kantaverkkoyhtiön ohjelma tähtää 6 000–8 000 megawatin uuteen liittymiskapasiteettiin Etelä-Suomessa 2030-luvun alkuun mennessä. Hintalappu on lähes neljä miljardia euroa.

Datakeskusyhdistyksen mukaan suomalaisten datakeskusten tehontarve nousee 1 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Microsoft käynnisti pääkaupunkiseudun datakeskusalueensa toisen vaiheen 27. huhtikuuta. Kokonaisinvestoinnit suomalaisiin datakeskuksiin lähestyvät kymmentä miljardia euroa, kun mukaan lasketaan vuosien 2025–2029 hankkeet.

Caverion paisuu, ammatti hakee tekijöitä

Sähköurakointipuolella Suomi toistaiseksi pärjää. Caverion kertoi toukokuussa että sen Suomen ja Baltian liiketoiminnan liikevaihto kasvoi alkuvuonna 12,5 prosenttia 235 miljoonaan euroon, ja uusia tilauksia tuli 246 miljoonan euron edestä. Yhtiön mukaan vauhtia antavat energiainfra ja puolustusteollisuus. Oikaistu liikevoittomarginaali nousi 9,7 prosenttiin edellisvuoden 6,2 prosentista.

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL, Sähköteknisen Kaupan Liitto STK, Sähköliitto ja Energiateollisuus käynnistivät keväällä yhteisen tutkimushankkeen, jossa kartoitetaan alan työvoimatarpeen nykytila ja tulevaisuus. Tarvetta on asentajien lisäksi suunnittelijoille ja ICT-osaamista yhdistäville automaatioasiantuntijoille. Microsoftin Espoon-hankkeen toinen vaihe on järjestöjen mukaan jo nyt rakentanut osaamispohjaa, jota voidaan siirtää datakeskusekosysteemin muihin hankkeisiin.

Mitä tämä tarkoittaa palkalle ja sähkölaskulle

Suomalaisen sähköasentajan mediaanikuukausipalkka oli alkuvuonna noin 2 990 euroa, urakkatyössä 4 400 euroa Palkkatilastot.com:n mukaan. Niin kauan kuin tilauskirja on Caverionin kaltaisilla yhtiöillä paksu, mutta Fingrid pitää uudet liittymät kiinni vuoteen 2027 saakka, paine palkkojen nostoon ei räjähdä kuten Yhdysvalloissa. Atlantin takana sähköasentajien tuntipalkat ovat nousseet kaksinumeroisia prosentteja vuodessa useissa osavaltioissa.

Lukijan kukkaroon tämä näkyy kahta kautta. Fingrid korotti kantaverkkomaksuja vuoden alussa, ja nelimiljardin investointiohjelma siirtyy aikanaan kuluttajan sähkölaskuun. Toinen vaikutus on epäsuora: Suomi voi joko hyödyntää Yhdysvaltojen pullonkaulan ja vetää lisää datakeskusinvestointeja – jos asentajia ja sähköinsinöörejä riittää – tai jäädä läpikulkupaikaksi, johon kantaverkko on rakennettu, mutta tehot virtaavat naapurimaihin.

Ammattikoulujen luvut paljastavat seuraavan vaiheen

Stadin ammattiopiston ja Omnian sähkö- ja automaatioalan yhteishaku päättyi 17. maaliskuuta. Lopulliset valintatiedot julkaistaan kesäkuussa. Jos hakijamäärät jäävät samalle tasolle kuin edellisvuonna tai laskevat, Goldmanin amerikkalainen ennuste kannattaa kääntää myös suomeksi – ja nopeasti. Pullonkaulan voi siirtää verkosta asentajiin yhden hakukauden epäonnistumisella.