Timo Vikström ei lupaa liikoja, mutta ei myöskään kiertele. Kreate Groupin toimitusjohtaja sanoi Arvopaperin haastattelussa 14. syyskuuta, että pörssilistattu infrarakentaja on mukana Googlen Suomen datakeskushankkeessa. Talouselämä jatkoi aiheesta tällä viikolla, ja siinä jutussa tuli ensimmäinen konkreettinen prosenttiluku.
Vikströmin mukaan noin 15 prosenttia investoinnista menee infrarakentamiseen. Google on ilmoittanut hankkeensa kooksi 13 miljardia euroa. Laskutoimitus on helppo: 15 prosenttia siitä on 1,95 miljardia euroa.
Tuo summa ei ole kenenkään yksittäisen yhtiön laskutusta. Se on koko hankkeen maanrakennus-, pohjarakennus-, tie-, vesihuolto- ja sähkönsiirtotöiden yhteispotti, joka jakautuu usealle urakoitsijalle ja usealle vuodelle. Muhoksen, Kajaanin ja Vaalan työmaat sekä Haminan laajennus tilataan tyypillisesti urakka kerrallaan, eikä yksi rakentaja vie kaikkea.
“Olen kohtuullisen varma, että olemme mukana.”
Kuinka iso kaksi miljardia on Kreaten kokoiselle yhtiölle
Kreaten liikevaihto oli viime vuonna 315 miljoonaa euroa ja EBITA 10,2 miljoonaa. Kuluvalle vuodelle yhtiö nosti kesäkuussa ohjeistustaan reippaasti: liikevaihtoa 600–650 miljoonaa euroa ja EBITAa 21–26 miljoonaa. Tilauskanta oli kesäkuun lopussa lähes 900 miljoonaa euroa, ja töissä on noin 800 ihmistä Suomessa ja Ruotsissa.
Vertailu on karkea, koska hankkeen infraosuus jakautuu vuosille ja kilpailijoille eikä Kreaten liikevaihto ole vuosien summa. Suuruusluokka kertoo silti, miksi rakentajien johtajia haastatellaan juuri nyt. Googlen infrapotti on kokonaisuutena noin kolminkertainen Kreaten koko tämän vuoden liikevaihto-odotukseen nähden.
Kreaten ohjeistuksen nostoa ei muuten perusteltu datakeskuksilla. Kesäkuun tiedotteessa syiksi kerrottiin käynnissä olevien projektien ennakoitua parempi toteutus, tilauskannan kasvu ja onnistuneet rekrytoinnit. Google ei esiinny tiedotteessa lainkaan.
Mitä luvusta ei voi päätellä
1,95 miljardia euroa on laskettu toimitusjohtajan antamasta 15 prosentin arviosta ja Googlen ilmoittamasta 13 miljardin kokonaissummasta. Google ei ole julkaissut erittelyä siitä, miten investointi jakautuu rakennuksiin, verkkoihin ja laitteisiin, joten prosenttiosuus on rakentajan arvio eikä tilaajan vahvistama luku.
Summa ei myöskään ole kenenkään yhden yhtiön tuloa. Se on kaikkien hankkeeseen osallistuvien infrayhtiöiden yhteenlaskettu kakku koko rakennusajalta.
Tilauskirjassa ei vielä lue Googlea
Kreaten tiedotearkistossa ei 16. syyskuuta ollut yhtään pörssi- tai lehdistötiedotetta, jossa mainittaisiin Google tai datakeskus. Yhtiö on tänä vuonna kertonut erikseen selvästi pienemmistäkin kaupoista: Kulosaaren metrosillan korjausurakka toi tilauskantaan reilut kahdeksan miljoonaa euroa, Göteborgin tunnelityö noin 30 miljoonaa.
Kahdeksan miljoonan sillasta siis tiedotetaan, Googlen töistä ei toistaiseksi. Se voi tarkoittaa, että urakat ovat yksittäin pieniä, että ne ovat vielä neuvotteluvaiheessa, tai että ne kulkevat jonkun muun pääurakoitsijan aliurakoina. Toimitusjohtajan haastattelulausunto on tässä vaiheessa ainoa julkinen tieto asiasta.
Sanasto
EBITA
Liikevoitto ennen yrityskaupoista syntyneiden aineettomien erien poistoja. Kertoo, paljonko varsinaisesta toiminnasta jää katetta ennen rahoituskuluja ja veroja.
Kotimainen arvonlisä
Se osa investoinnista, joka jää Suomeen palkkoina, alihankintana ja kotimaisina hankintoina. Ulkomailta ostetut laitteet eivät kasvata sitä, vaikka ne asennettaisiin Suomeen.
Tilauskanta
Sovittujen mutta vielä tekemättömien töiden yhteisarvo. Se kertoo, kuinka paljon yhtiöllä on varmaa työtä edessään tulevina vuosina.
Iso osa Suomeen jäävästä rahasta kulkee kaivinkoneen kautta
Prosenttiluvun kiinnostavuus paljastuu, kun sen asettaa rinnakkain valtiovarainministeriön arvion kanssa. Ministeriön mukaan 70–80 prosenttia investoinnista on Suomen ulkopuolelta tuotavia laitteita, jolloin kotimaista arvonlisää jää 2,6–3,9 miljardia euroa. AI Suomi kertoi tästä erosta aiemmassa jutussaan.
Jos infrarakentamisen osuus on 1,95 miljardia, se olisi noin puolet tai jopa kolme neljäsosaa kaikesta siitä, mitä hankkeesta ministeriön laskelman mukaan jää Suomeen. Kaivinkoneet, betoni ja sähkölinjat eivät ole hankkeen sivujuonne. Ne ovat se osa, joka ylipäätään näkyy Suomen taloudessa.
Muhoksella asuu noin 9 000 ihmistä. Siellä kaksi miljardia ei ole abstraktio vaan aliurakoita paikallisille koneyrittäjille, majoitus- ja ruokailutarvetta sekä kuorma-autoja kylän läpi. Kaleva kertoi jo viime joulukuussa, että kunnassa on pula vuokra-asunnoista, ja rakennusvaihe kiristää tilannetta lisää. Rakennusvaihe on myös se vaihe, joka loppuu.
Seuraava tarkistuspiste on pörssitiedote. Kreate ilmoittaa merkittävät urakat erikseen euroina, ja vasta silloin nähdään, kuinka suuri osa 15 prosentista päätyy tämän yhtiön laskutukseen. Siihen asti kyse on lupauksesta, joka ei vielä näy tilauskannassa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
