Salesforcen toimitusjohtaja Marc Benioff avasi Dreamforce-konferenssin San Franciscossa tällä viikolla ja kuittasi kertaheitolla puoli vuotta jatkuneen keskustelun siitä, tappavatko tekoälyagentit ohjelmistobisneksen. Saaspokalypsilla tarkoitetaan ajatusta, että kun agentit osaavat koodata, valmisohjelmistojen ostaminen käy tarpeettomaksi.
Lavalle nousi vieraaksi Nvidian Jensen Huang, joka oli samaa mieltä. Kaksi alan näkyvintä johtajaa julisti siis saman tunnin aikana, ettei ohjelmistojen loppu ole tulossa.
“Olemme kuulleet kaikenlaista hullua hölynpölyä saaspokalypsista, erityisesti viimeisen puolen vuoden aikana.”
Luku, jota lavalla ei mainittu
Elokuun lopussa McKinsey julkaisi vuotuisen State of AI -kyselynsä. Yksi sen tuloksista sanoo eri asiaa kuin Dreamforcen lava. Vastaajista 32 prosenttia kertoi, että heidän organisaationsa oli päättänyt olla ostamatta vähintään yhtä ohjelmistotuotetta tai ominaisuutta, koska sama toiminnallisuus pystyttiin rakentamaan itse agenttipohjaisilla koodaustyökaluilla.
Teknologia-alalla osuus oli 41 prosenttia, vakuutusalalla 19 ja julkisella sektorilla 17. Niin sanotuista tekoälyn kärkiyrityksistä lähes puolet oli jättänyt vähintään yhden hankinnan tekemättä, muista 31 prosenttia.
Kysely kerättiin 4. toukokuuta ja 8. kesäkuuta välisenä aikana. Vastaajia oli 1 719 ja he olivat 97 maasta, ja vastaukset painotettiin maiden osuudella maailman bruttokansantuotteesta. Raportti ilmestyi 25. elokuuta.
Mitä luku ei kerro
Kysely mittaa päätöksiä, ei lopputuloksia. Se ei kerro, peruttiinko yhtään voimassa olevaa sopimusta, korvasiko itse rakennettu ominaisuus oikeaa kustannusta, onko ratkaisu yhä ylläpidossa puoli vuotta myöhemmin tai tuottiko päätös yhtään euroa.
Luvut ovat vastaajien itsensä raportoimia, yksi vastaaja organisaatiota kohden. Kysely ei ole vertaisarvioitu, eikä tulosta ole toistanut yksikään riippumaton mittaus. Julkisesti aiheesta ovat puhuneet Benioff ja Huang, jotka eivät siteeratuissa puheenvuoroissaan viitanneet kyselyyn lainkaan.
Ylläpito on se lasku, joka tulee myöhemmin
Vastapuolen argumentti ei ole ideologinen. Ohjelmiston hankintahinta on pieni osa sen elinkaarikustannuksesta: tutkimuskirjallisuudessa ylläpidon osuudeksi arvioidaan 60–90 prosenttia koko elinkaaren kuluista, tyypillisesti 15–25 prosenttia vuodessa. Rakentamispäätös siirtää tuon laskun omalle tiimille.
Tietoturva on toinen kohta. Veracoden tuoreessa raportissa yli sadalle tekoälymallille annettiin vakioituja koodaustehtäviä, ja keskimääräinen läpäisyprosentti oli 56. Loput 44 prosenttia tehtävistä tuottivat koodia, jossa oli tunnettu haavoittuvuus. Javassa läpäisyprosentti jäi 30:een.
Gartnerin arvion mukaan yli 40 prosenttia agenttiprojekteista perutaan vuoden 2027 loppuun mennessä kustannusten karkaamisen ja epäselvän hyödyn takia. Samassa McKinseyn kyselyssä, josta 32 prosentin luku on peräisin, vain 37 prosenttia vastaajista sanoi tekoälyn vaikuttavan lainkaan yhtiön liikevoittoon. Osuus on käytännössä sama kuin vuosi sitten.
“Olin ensimmäinen toimitusjohtaja, joka sanoi – en edes ohjelmistoalalta – että ohjelmistojen loppu on hölynpölyä. Tästä tulee kerros ohjelmiston päälle, ja se uusi kerros tulee olemaan agenttipohjainen.”
Benioff ja Huang eivät lavalla puolustaneet ostettua ohjelmistoa ylläpidon, integraatioiden tai tietoturvan kustannuksilla. Heidän väitteensä oli toisella tasolla: agentit eivät korvaa ohjelmistoa vaan asettuvat sen päälle ja tekevät siitä paremman. Ostajan kannalta se on vaikeampi todentaa kuin ylläpitolasku, koska väite koskee tuotetta jota ei vielä ole.
Kenen arkeen tämä osuu
Suomalaiselle keskisuurelle yritykselle kysymys ei ole siitä, kaatuuko Salesforce. Se on siitä, mitä tapahtuu seuraavassa sopimusneuvottelussa. Kun toimittaja tulee korottamaan lisenssihintaa, ostajan pöydällä on nyt uskottava vaihtoehto: kolmen hengen tiimi ja koodiagentti, joka kasaa raportointityökalun viikossa.
Vaihtoehto ei ole ilmainen, mutta se muuttaa neuvotteluasetelmaa. Vaikutus näkyy ensin hinnoissa ja sopimusehdoissa, ei toimittajien konkursseissa.
Työntekijälle muutos näkyy toisin. Jos työvuorojärjestelmä on talon oma koodi, sitä ei päivitä kukaan muu kuin talon oma tiimi. Kun se tiimi vaihtaa työpaikkaa, järjestelmä jää. Ostettu ohjelmisto on myös sopimus siitä, että joku toinen korjaa vian aamulla.
Teknologia-alalla kaksi viidestä jätti ohjelmiston ostamatta, julkisella sektorilla joka kuudes
Software as a Service eli ohjelmisto palveluna. Ohjelmaa ei osteta kertaostoksena omalle koneelle, vaan siitä maksetaan kuukausi- tai vuosimaksua ja se toimii verkon yli. Sanasta juontuu jutussa käytetty "saaspokalypsi".
Koodiagentti
Tekoälytyökalu, joka kirjoittaa ja korjaa ohjelmakoodia sanallisen toimeksiannon perusteella. Ihminen kuvaa, mitä ohjelman pitäisi tehdä, ja agentti tuottaa toteutuksen.
Mittari kertoo aikeista, ei rahavirrasta
Rehellisin tapa lukea 32 prosenttia on tämä: se on mittari aikomuksista. Aikomukset kääntyvät rahaksi vasta uusintakierroksella, ja siihen on yritysohjelmistoissa tavallisesti vuosi tai kolme aikaa. Sen takia luvun ja Benioffin puheen välillä ei ole suoraa ristiriitaa, vaikka siltä kuulostaa.
Gartner on yrittänyt laittaa ilmiölle hintalapun. Sen arvion mukaan 234 miljardia dollaria sovellusohjelmistojen kulutuksesta on alttiina agenttien aiheuttamalle siirtymälle vuoteen 2030 mennessä, eli noin viidennes yritysohjelmistojen kokonaispotista. Sekin on ennuste, ei mittaus.
Ensimmäinen oikea mittaus tulee toimittajien omista kvartaaliluvuista: kuinka moni asiakas uusii sopimuksensa ja millä summalla. Jos Benioff on oikeassa, luku pysyy paikallaan. Jos McKinseyn vastaajat tekivät sen minkä sanoivat tekevänsä, se alkaa valua alaspäin hiljaa, kvartaali kerrallaan, ilman että kukaan julistaa mitään lavalta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
