Datakeskusala odotti budjettiriiheltä vastausta kysymykseen, joka oli ollut auki lähes vuoden. Vastaus tuli, ja se oli ei. Hallitus luopui valmistelemastaan, enintään 30 miljoonan euron verotuesta, jonka oli määrä korvata konesaleilta heinäkuussa poistunut sähköverotuki.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli ratkaisua budjettiriihen jälkeen sillä, että tuki olisi jäänyt pieneksi suhteessa alan investointeihin.
“Tämä tuki siinä muodossa kuin sitä valmisteltiin, olisi jäänyt suhteellisen pienelle tasolle suhteessa näiden investointien kokoon.”
Vuosi lupauksia, yksi päätös
Aikajana alkoi lokakuussa 2025. Hallitus päätti tuolloin poistaa datakeskusten sähköverotuen ja lupasi samaan hengenvetoon valmistella korvaavan tukimallin, jonka piti olla käytössä syksyllä 2026. Joulukuussa 2025 enimmäismääräksi linjattiin 30 miljoonaa euroa.
Itse veronkorotus astui voimaan 1. heinäkuuta 2026. Valtiovarainministeriön mukaan konesaleissa käytetty sähkö siirtyi alemmasta veroluokasta II yleiseen veroluokkaan I, jolloin vero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Korotus on 2,19 senttiä, siis noin 45-kertainen.
Ministeriön arvion mukaan poisto vahvistaa valtiontaloutta noin 47 miljoonalla eurolla vuodessa vuoden 2026 tasolla. Tänä vuonna kertyy noin puolet siitä, koska muutos tuli voimaan kesken vuoden. Samalla päätöksellä kiristettiin myös kaivosten sähköverotusta, mistä valtio saa noin 11 miljoonaa euroa.
Korvaavan mallin valmistelu takkusi koko kevään. Toukokuussa hallituslähteet kertoivat MTV:lle kiistoista tuen yksityiskohdista, heinäkuun lopussa Ilta-Sanomat raportoi mallin jumittavan edelleen, ja elokuun viimeisenä päivänä Yle kertoi budjettineuvotteluista, että tuki saatetaan jättää kokonaan säätämättä. Riihen päätteeksi se jätettiin.
Konesali maksaa nyt sähköstään saman veron kuin omakotitalo
Veroluokka I on se, jossa tavalliset kotitaloudet ovat aina olleet. Se näkyy jokaisessa sähkölaskussa omalla rivillään. Alempi luokka II on tarkoitettu teollisuudelle, kaivoksille ja kasvihuoneille, ja datakeskukset pääsivät siihen vuosikymmenen alussa. Heinäkuun alusta ne siirtyivät takaisin kotitalouksien rinnalle.
Kotitalouden omaan laskuun päätös ei vaikuta suoraan. Välillisesti kyllä. Kun yksi suuri konesali voi kuluttaa saman verran sähköä kuin keskikokoinen kaupunki, kysymys siitä kuka maksaa verkosta ja kulutuspiikeistä koskee kaikkia sähkönkäyttäjiä. Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho tiivisti hallituspuolueen sisäisen tyytyväisyyden lyhyesti.
“Uusi datakeskusten verotuki ei etene! Hyvä päätös! Sähkön hinta on pidettävä kohtuullisena tavallisille kotitalouksille.”
Elinkeinoelämä puhuu ennakoitavuudesta
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi Uudelle Suomelle olevansa pettynyt. Järjestön mukaan tuki oli suunniteltu nimenomaan energiatehokkaille ja hukkalämpönsä hyödyntäville konesaleille, ei koko toimialalle. Leskelän huoli ei koske pelkkiä datakeskuksia vaan sitä, millaisen kuvan Suomi antaa investoijille.
“Epäselvyys yritysten toimintaympäristöstä ei ole kenenkään etu. Sinänsä on hyvä, että nyt on tiedossa, miten asian kanssa edetään. Kokonaisuus antaa kuitenkin huonon vaikutelman Suomesta investointiympäristönä.”
