Datakeskusten sähkövero 45-kertaistui heinäkuussa

Päivitys 22.7.2026: Sähkövero nousi heinäkuun alussa lopulta 45-kertaiseksi, 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Veron seurauksista kertoo jatkojuttumme: Google jäädytti Suomen datakeskushankkeet.

Suomi on houkutellut datakeskuksia halvalla ja hiilineutraalilla sähköllä sekä poikkeuksellisen kevyellä sähköverolla. Heinäkuun alussa yksi näistä porkkanoista katoaa. Datakeskuksissa käytetty sähkö siirtyy alemmasta veroluokasta II ylempään luokkaan I, jolloin energiavero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta.

Muutos tulee voimaan 1. heinäkuuta 2026 ja osuu suoraan siihen tekoälydatakeskusten aaltoon, joka on viime vuosina rantautunut Suomeen. Alennettu veroluokka myönnettiin vähintään 0,5 megawatin konesaleille vuonna 2022, juuri investointien houkuttelemiseksi. Nyt hallitus peruu tuon kannustimen.

Sentin murto-osista miljoonien lasku

Erotus näyttää pieneltä, kun sitä katsoo yksittäisenä senttinä. Mittakaava paljastuu vasta, kun luvun kertoo konesalin todellisella kulutuksella. Suuri tekoälykampus voi vetää sähköä toista terawattituntia vuodessa, suunnilleen saman verran kuin pieni suomalaiskaupunki.

Tuhannen gigawattitunnin vuosikulutuksella pelkkä sähkövero nousee laskennallisesti noin puolesta miljoonasta eurosta yli 22 miljoonaan euroon. Keskikokoisellakin, 300 gigawattitunnin konesalilla verolasku kasvaa noin 150 000 eurosta lähes seitsemään miljoonaan euroon vuodessa.

Sähkö on datakeskuksen suurin juokseva kustannus, joten tällainen hyppy siirtyy suoraan hankkeiden kannattavuuslaskelmiin ja investointipäätöksiin. Jo rakennetuille konesaleille se tarkoittaa kohonneita käyttökuluja, uusille hankkeille yhden merkittävän oletuksen romuttumista.

Vaarantaako vero Suomen vetovoiman?

Suomen datakeskusstrategia on nojannut yhdistelmään, jossa on viileä ilmasto, vakaa sähköverkko, runsas tuulivoima ja kevyt verotus. Aiemmin uutisoimamme Seinäjoen 1,2 miljardin euron datakeskushanke kuvaa hyvin sitä investointivyöryä, jota alalle on odotettu.

Veronkorotus ei yksin käännä laivaa, mutta se kaventaa Suomen etumatkaa suhteessa kilpaileviin Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan. Verotus on vain yksi tekijä sähkön hinnan, verkkoyhteyksien ja tonttien rinnalla, mutta se on niistä helpoiten vertailtava numero, kun konsernit puntaroivat sijaintia.

Hallituksen perustelu on ollut valtiontalouden tasapaino sekä kysymys siitä, kuinka paljon veroetua kannattaa antaa toimialalle, joka työllistää pyörittäessään verrattain vähän ihmisiä. Kevyt vero mitoitettiin aikana, jolloin tekoälykonesalien sähkönnälkä ei vielä ollut nykyisen kokoluokan ilmiö.

Miksi tämä koskee muitakin kuin konesaliyhtiöitä

Tavallisen sähkönkäyttäjän kannalta datakeskukset ovat kaksipiippuinen juttu. Ne tuovat investointeja, rakennustyötä ja hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon, mutta kilpailevat samasta sähköstä kotitalouksien ja teollisuuden kanssa. Kun konesali maksaa sähköstään saman veron kuin muutkin yritykset, veroetu ei enää ohjaa halpaa sähköä pelkästään palvelinsaleihin.

Valtiolle muutos tuo lisää verotuloja juuri siltä toimialalta, joka kasvaa nopeimmin. Datakeskusyhtiöille kysymys on toinen: kannattaako seuraava tekoälykampus rakentaa Suomeen vai naapurimaahan. Heinäkuun jälkeen sen laskee jokainen investoija uudestaan.