Saksalainen tekoälypuolustusyhtiö Helsing keräsi uudessa rahoituskierroksessa 1,8 miljardia euroa. Kierros nostaa yhtiön arvostuksen 18 miljardiin euroon ja on suurin summa, mikä eurooppalaiseen puolustusteknologiaan on kerralla sijoitettu.
Tahti kertoo alan käänteestä. Vielä kesällä 2025 Helsing-yhtiön arvostus oli 12 miljardia euroa 600 miljoonan kierroksen jälkeen. Reilussa vuodessa arvo on noussut puolitoistakertaiseksi, ja vuonna 2021 perustetusta yhtiöstä on tullut mantereen arvokkain puolustusalan kasvuyhtiö.
Rahan takana on eurooppalaisia ja pohjoismaisia sijoittajia, jotka uskovat, että Venäjän hyökkäyssota ja Yhdysvaltojen epävarma sitoutuminen Natoon pakottavat Euroopan rakentamaan oman puolustusteollisuutensa nopeasti.
Mistä on kyse?
Helsing on vuonna 2021 perustettu saksalaisyhtiö, joka rakentaa tekoälyä sodankäyntiin. Tuore 1,8 miljardin kierros tekee siitä Euroopan arvokkaimman puolustusalan kasvuyhtiön 18 miljardin arvostuksella.
Ohjelmisto ratkaisee, ei rauta
Helsing ei ole perinteinen asetehdas. Yhtiön ydin on Altra-ohjelmisto, joka yhdistää lukuisten antureiden datan ja tuottaa taistelukentältä reaaliaikaisen tilannekuvan. Ajatuksena on, että ohjelmisto tekee vanhoistakin järjestelmistä älykkäämpiä ilman uutta kalustoa.
Yhtiö valmistaa myös omaa laitteistoa. HX-2-iskudroneja on toimitettu Ukrainaan tuhansittain, ja Centaur-tekoäly on suunniteltu ohjaamaan hävittäjää ihmislentäjän rinnalla. Vedenalaiseen valvontaan yhtiö kehittää Cetus-nimistä miehittämätöntä sukellusalusta, mikä on Itämeren kaapelivaurioiden jälkeen noussut Suomessakin ajankohtaiseksi.
Suomen kulma: Saab, Kongsberg ja itäraja
Suomen näkökulmasta olennaista on, kenen kanssa Helsing tekee töitä. Yhtiö on sopinut yhteistyöstä ruotsalaisen Saabin kanssa tekoälyn tuomiseksi Gripen-hävittäjiin, ja norjalaisen Kongsbergin kanssa se kehittää pohjoismaista puolustuskykyä. Molemmat ovat nimiä, jotka näkyvät myös Suomen puolustushankinnoissa.
Itärajan turvallisuustilanne kasvattaa kysyntää suoraan. Suomella on Naton pisin maaraja Venäjää vasten, ja rajan valvonta, dronejen torjunta sekä Itämeren infrastruktuurin suojaaminen ovat juuri niitä tehtäviä, joihin Helsing-yhtiön tuotteet on suunniteltu. Kun puolustusmenot nousevat kaikkialla Euroopassa, tilauskirjat täyttyvät.
“Euroopan on kyettävä puolustamaan itseään, emmekä voi enää olettaa, että joku muu tekee sen puolestamme.”
Puolustusteknologian nousu näkyy lopulta veronmaksajan kukkarossa. Suomi ja muu Eurooppa ohjaavat kasvavan osan budjeteistaan aseisiin, ja yhä useammin raha menee ohjelmistoon ja tekoälyyn perinteisen kaluston sijaan. Se tarkoittaa uudenlaista osaamistarvetta myös suomalaisille insinööreille ja aloittaville yrityksille.
Samalla nousee vaikea kysymys autonomisista aseista. Kun tekoäly tunnistaa kohteita ja ehdottaa iskuja, raja ihmisen ja koneen päätöksenteon välillä hämärtyy. Helsing korostaa, että ihminen pysyy aina päätöksentekoketjussa, mutta valvonta ja lainsäädäntö laahaavat teknologian perässä. Tämä keskustelu koskettaa jokaista, ei vain sotilaita.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
