Helsing nappasi 1,8 miljardia – Euroopan suurin puolustusdiili

Euroopan suurin puolustusdiili

Saksalainen Helsing keräsi 1,8 miljardin dollarin E-kierroksen ja nousi 18 miljardin dollarin arvostukseen. Kyseessä on Euroopan puolustusteknologian historian suurin yksittäinen rahoituskierros. Kierrosta veti yhdysvaltalainen kasvusijoittaja Dragoneer, ja mukana oli aiempi rahoittaja Lightspeed sekä joukko muita sijoittajia.

Vuonna 2021 perustettu müncheniläisyhtiö on noussut muutamassa vuodessa Euroopan arvokkaimpien puolustusalan startup-yritysten joukkoon. Kierroksen koko kertoo enemmän sijoittajien mielialasta kuin yksittäisestä tuotteesta: raha, joka aiemmin kiersi puolustussektorin kaukaa, virtaa nyt suoraan aseteknologiaan.

Mihin 1,8 miljardia käytetään

Helsingin tuoteperhe on jo laaja. Yhtiön tunnetuin tuote on HX-2-iskudrone, joka on ohjelmisto-ohjattu ja massatuotettava, ja jota on toimitettu Ukrainaan yli 4 000 kappaletta. Sen rinnalla kulkevat Altra-taistelukenttäalusta, SG-1 Fathom -vedenalaiset dronet ja Cirra, Eurofighterin elektronisen sodankäynnin järjestelmä.

Uusi raha suunnataan tuotannon skaalaukseen ja muutamaan strategiseen avaukseen. Yhtiö kehittää eurooppalaista taistelukärkituotantoa yhdessä Eurencon kanssa, suunnittelee tekoälypohjaista dronetorjuntaa Naton itärajalle ja tähtää FCAS-hävittäjähankkeen tekoälyselkärangaksi. Painopiste on omavaraisuudessa: tavoitteena on, ettei Eurooppa nojaa kriittisessä aseteknologiassa Yhdysvaltoihin.

Mitä diili kertoo Euroopan markkinasta

Vielä muutama vuosi sitten monet riskisijoitusrahastot pitivät puolustusta poissuljettuna toimialana. Ukrainan sota ja Euroopan nousevat puolustusbudjetit ovat kääntäneet asetelman päälaelleen. Helsingin arvostus on moninkertaistunut lyhyessä ajassa, ja 1,8 miljardin kierros osoittaa, että pääomaa riittää nyt myös aseteknologian mittakaavassa.

Tämä ei ole vain sijoittajien peliä. Kun eurooppalaiset valtiot kasvattavat puolustusmenojaan, ne rahoitetaan verovaroin, ja niistä rakennetaan sitä turvaa, jonka varassa tavallisen ihmisen arki lepää. Helsingin kokoinen toimija muokkaa sitä, kenen laitteita ja ohjelmistoja Euroopan armeijat käyttävät seuraavan vuosikymmenen ajan.

Suomalaiskulma: NestAI eri kerroksessa

Suomessa lähin vertailukohta on Peter Sarlinin NestAI. Silo AI:n perustaja ja sen AMD-kaupan takana ollut Sarlin rakentaa NestAI:sta eurooppalaista fyysisen tekoälyn puolustuslaboratoriota. Yhtiö sai loppuvuodesta 2025 yhteensä 100 miljoonan euron rahoituksen Nokialta ja Tesiltä.

Rahasummien ero on suuri, mutta yhtiöt eivät oikeastaan kilpaile samasta asiakkaasta. Helsing keskittyy autonomisiin aseisiin ja taistelukentän ohjelmistoihin massamittakaavassa. NestAI rakentaa yhdessä Nokian kanssa NestOS-käyttöjärjestelmää ja liikuteltavia 5G-verkkoja, eli sitä yhteys- ja johtamiskerrosta, jonka päällä autonomiset järjestelmät toimivat. Yhtiö on integroinut ohjelmistonsa myös Patrian miehittämättömiin ilma-aluksiin.

Käytännössä toiminnot täydentävät toisiaan enemmän kuin törmäävät. Helsingin dronet tarvitsevat kestävän verkon ja johtamisjärjestelmän juuri sellaisissa katvealueissa, joihin NestAI:n ratkaisut on suunniteltu. Kilpailu käydään ennemmin rahoituksesta, osaajista ja siitä, kenen versio eurooppalaisesta puolustuksen omavaraisuudesta jää voitolle.

Kotimaisuuden hinta on amerikkalainen

Diilissä on yksi kutkuttava yksityiskohta. Helsingin myyntipuhe rakentuu eurooppalaisen omavaraisuuden varaan, mutta suurimman kierroksen veturit Dragoneer ja Lightspeed ovat yhdysvaltalaisia rahastoja. Kun raha on nyt helposti saatavilla, todellinen koetinkivi siirtyy muualle: pystyvätkö eurooppalaiset toimijat rakentamaan pääomaketjun, joka on yhtä omavarainen kuin teknologia, jota sillä rahoitetaan. NestAI:n Nokia-Tesi-akseli on yksi vastaus siihen kysymykseen, Helsingin dollarikierros toinen.