Daniel Ekin Helsing kerää 1,2 mrd – arvo 18 mrd dollariin

Saksalainen Helsing yli kolminkertaisti arvonsa vuodessa

Saksalainen puolustustekoäly-yhtiö Helsing on viimeistelemässä 1,2 miljardin dollarin rahoituskierrosta, jossa yhtiön arvoksi muodostuu 18 miljardia dollaria. Kierrosta johtaa yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö Dragoneer, ja kanssajohtajana toimii Helsingin aiempi sijoittaja Lightspeed. TechCrunch kertoi tiedon ensimmäisenä 11. toukokuuta, ja kierros on tietojen mukaan ylimerkitty moninkertaisesti.

Hyppy on raju. Vielä kesäkuussa 2025 Helsing keräsi 600 miljoonaa euroa Spotifyn perustajan Daniel Ekin johdolla, ja silloin yhtiön arvoksi laskettiin noin 12 miljardia euroa. Vuodessa arvostus on käytännössä kolminkertaistunut. Taustalla on Saksan puolustusvoimien kanssa solmittu 1,46 miljardin euron lennokkisopimus.

Eurooppalaisuus 80 prosentin lupauksena

Vaikka kierrosta vetää yhdysvaltalaisraha, Helsing pitää kiinni periaatteestaan: vähintään 80 prosenttia omistuksesta säilyy eurooppalaisten käsissä. Linja on yhtiön johdolle ideologinen kysymys ja samalla strateginen myyntivaltti. Eurooppalaiset asevoimat haluavat välttää tilannetta, jossa kriisin osuessa kriittisten puolustusjärjestelmien hallinta on Atlantin takana.

Daniel Ek on perustellut sijoitustaan moneen otteeseen sillä, että Eurooppa ei voi ulkoistaa puolustuskykyään muille. Spotify-miljardööri istuu Helsingin hallituksen puheenjohtajana ja on laajentanut Prima Materia -sijoitusyhtiönsä kautta panostuksia puolustusteknologiaan.

Anduril etenee kolminkertaisella kertoimella

Helsingin saavutus jää silti yhdysvaltalaisen Andurilin varjoon. Vain kaksi päivää Helsingin tiedon jälkeen, 13. toukokuuta, Anduril ilmoitti 5 miljardin dollarin Series H -kierroksesta. Yhtiön arvostus tuplaantui 61 miljardiin dollariin – yli kolminkertaiseksi Helsingiin nähden. Anduril kasvatti vuoden 2025 liikevaihtonsa 2,2 miljardiin dollariin ja on kerännyt sijoittajilta jo yli 11 miljardia dollaria.

Ero kertoo kahdesta puolustusteknologian maailmasta. Yhdysvalloissa pääomaa virtaa voimakkaasti yksittäisiin toimijoihin, kun taas Euroopassa rahoitus jakautuu pienempiin paloihin eri maiden välillä. Helsing yrittää murtautua ulos tästä asetelmasta tarjoutumalla mantereenlaajuiseksi puolustusalustaksi.

Suomi-kulma: Patria ja ICEYE eurooppalaisessa vyörytyksessä

Helsing keskittyy autonomisiin lennokkeihin ja taistelukentän tekoälyalustoihin. Suomesta vastaavaa pinta-alaa pyrkivät kattamaan Patria ja ICEYE, vaikka kummankaan rooli ei suoraan kilpaile Helsingin kanssa. Patria johtaa EU:n puolustusrahaston FAMOUS 3 -hanketta, jolle Euroopan komissio myönsi huhtikuussa 2026 79 miljoonan euron rahoituksen. Kokonaisbudjetti nousee 115 miljoonaan euroon.

ICEYE puolestaan rakentaa eurooppalaista satelliittitiedustelun selkärankaa. Suomen valtio osallistui yhtiön kierrokseen kesällä 2025 noin 41,1 miljoonan euron sijoituksella, ja Puolustusvoimat tilasi yhtiöltä kolme SAR-tutkasatelliittia omaan käyttöönsä. ICEYE:n johto kuvasi marraskuussa 2025 yhtiön roolia eurooppalaisen puolustustiedustelun selkärankana.

Nordefco etsii pohjoista mallia

Pohjoismainen puolustusyhteistyö Nordefco ei ole vielä julkistanut omaa Helsing-tyyppistä alustaansa, mutta suunta on selvä. Suomi on isännöinyt Nordefcon ministerikokouksen, jossa pohjoismaat sopivat satelliittiperusteisen valvonnan tiivistämisestä arktisella alueella ja Naton koillissivustalla. ICEYE on noussut yhdeksi keskeiseksi toimittajaksi tässä yhtälössä.

Soitin 14. toukokuuta Patrian viestintään saadakseni yhtiön kannan eurooppalaisen ohjelmistopuolustuksen rahoitusbuumiin. Yhtiöstä luvattiin palata kommentin kanssa myöhemmin viikolla, mutta vastausta ei tullut tämän jutun määräaikaan mennessä. Päivitän tilannetta heti, kun saan virallisen kommentin.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle veronmaksajalle

Suomi käyttää puolustukseen noin seitsemän miljardia dollaria vuodessa, ja yhä suurempi osa hankinnoista valuu ohjelmistovetoisille puolustusyhtiöille Helsingin ja ICEYE:n kaltaisille toimijoille. Kun rahoitusmarkkinat hinnoittelevat Helsingin 18 miljardiin dollariin, hinta heijastuu lopulta myös valtion hankintasopimusten yksikköhintoihin. Veronmaksaja saa todennäköisesti enemmän vastinetta euroilleen, kun saman alueen yhtiöt kilpailevat keskenään – mutta vain jos eurooppalaiset toimijat pysyvät pelissä eivätkä päädy yhdysvaltalaisten ostokohteiksi.