Seppo Kolari puhuu tekoälystä toisin kuin useimmat alan johtajat. Hänestä tärkeintä ei ole, kuinka fiksu malli on, vaan mitä tapahtuu, kun se erehtyy. Kolari on yksi tamperelaisen ohjelmistoyhtiö Unikien viidestä perustajasta. Nykyään hän vetää yhtiön Yhdysvaltain-toimintoja.
”Jos tekoäly hallusinoi tehdessään PowerPoint-esitystä, se ei ole vaarallista”, Kolari sanoo Unikien lokakuun alussa julkaisemassa artikkelissa (alkukielellä englanniksi). Samassa yhteydessä hän muistuttaa, että fyysisissä laitteissa virheet voivat olla kalliita, vaarallisia ja vaikeita korjata.
Tällä ajatuksella Unikie on rakentanut liiketoimintansa. Yhtiön pääkonttori on kaupparekisterin mukaan Hervannassa, osoitteessa Visiokatu 4. Samassa osoitteessa toimii myös toinen tamperelainen teknologiayhtiö, langattomia laiteverkkoja kehittävä Wirepas. Tivi kuvasi hiljattain, miten Hervannan matkapuhelinaikainen osaaminen on siirtynyt teollisuuden sensoreihin ja tehtaiden tekoälyyn. Nämä kaksi yritystä ovat esimerkkejä siitä, miltä se näyttää käytännössä.
Kymmenessä vuodessa 150:stä noin 500 työntekijään
Unikie perustettiin maaliskuussa 2015. Perustajina olivat Esko Mertsalmi, Seppo Kolari, Lauri Kolari, Jani Väisänen ja Mikko Eloranta. Vuonna 2018 yhtiöllä oli Wikipedian kokoamien tietojen mukaan 150 työntekijää ja 15,9 miljoonan euron liikevaihto. Vuonna 2024 liikevaihto oli noin 65 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 460.
Yhtiö itse kertoo työllistävänsä lähes 500 ohjelmistoasiantuntijaa kahdeksassa maassa. Kesäkuussa julkaistun vuosikatsauksen mukaan yli 60 prosenttia vuoden 2025 liikevaihdosta tuli ulkomailta. Euromääräistä lukua vuodelta 2025 Unikie ei katsauksessaan kerro. Toimitusjohtajana on vuodesta 2024 toiminut Juha Ala-Laurila.
Kolari kuvaa yhtiön linjaa yksinkertaisesti. ”Alusta asti olemme keskittyneet sulautettuihin järjestelmiin, ja se on oikeastaan kaikki, mitä olemme tehneet”, hän sanoo samassa artikkelissa. Sulautettu ohjelmisto tarkoittaa koodia, joka pyörii itse laitteen sisällä eikä pilvessä.
“Fyysinen tekoäly on suurin muutos, jonka näen sulautetussa kehityksessä.”
Mitä tehtaiden tekoäly tekee käytännössä?
Unikien asiakasesimerkeissä tekoäly ennakoi vikoja Valmetin sellu- ja paperitehtaiden laitteissa ennen kuin ne pysäyttävät tuotannon. Kalmarille yhtiö on tehnyt konttien seurantaa satamiin ja terminaaleihin. Konenäkö etsii poikkeamia, joita ihmissilmä ei ehdi huomata. Asiakaslogoissa ovat lisäksi Sandvik ja Ponsse.
Tekoäly keksii vastaukseensa asioita, jotka kuulostavat uskottavilta mutta ovat vääriä. Esimerkiksi malli voi mainita lähteen tai luvun, jota ei ole olemassa.
Fyysinen tekoäly
Tekoäly, joka ohjaa todellisia laitteita, kuten robotteja, työkoneita tai ajoneuvoja, eikä vain tuota tekstiä tai kuvia ruudulle. Siksi sen virheillä voi olla fyysisiä seurauksia.
Uusi yhtiö ajaa autoja ilman kuljettajaa
Uusin haara on ajoneuvologistiikka. Helmikuussa 2026 kaupparekisteriin merkittiin Unikie Marshalling Oy, jonka aputoiminimiä ovat Yardense ja Unikie Autona. Senkin osoite on Visiokatu 4. Syyskuussa Unikie esitteli Audin kanssa automaattista järjestelmää, joka siirtää tehtaalta valmistuneita autoja ilman kuljettajaa. Samaa tekniikkaa yhtiö tarjoaa linja-autovarikoille.
Ajatus on sama kuin tehtaan kunnossapidossa. Tekoäly tekee työn, joka on rutiinia mutta jossa virhe maksaa: peltikolhu uudessa autossa, pysähtynyt paperikone tai kontti väärällä laiturilla.
Wirepas yhdistää laitteet toisiinsa
Jos Unikie tekee koneiden aivoja, Wirepas rakentaa niiden hermostoa. Vuonna 2010 rekisteröity yhtiö kehittää verkkotekniikkaa, jossa laitteet välittävät viestejä toistensa kautta ilman keskitettyä tukiasemaa. Wirepasin mukaan tekniikka on käytössä miljoonissa laitteissa maailmalla.
Yhtiön esimerkit kertovat mittakaavasta. Sähkömittareita valmistavalla Aidonilla on yhtiön mukaan noin kolme miljoonaa Wirepas-laitetta käytössä, ja intialainen Polaris on asentanut miljoona älymittaria. Samaa verkkoa käytetään esimerkiksi rakennusten valaistuksessa, työmaiden älykypärissä ja lentokoneosien seurannassa. Henkilöstö- tai liikevaihtolukuja Wirepas ei kerro verkkosivuillaan.
Miksi tällä on väliä Tampereella
Hervannassa syntyi aikanaan Nokia Communicator, ja Nokian sekä myöhemmin Microsoft Mobilen tuotekehitys työllisti alueella tuhansia. Kun puhelinvalmistus loppui, osaajille piti löytyä uutta työtä. Unikien kaltaiset yhtiöt ovat yksi vastaus: sulautettua ohjelmistoa ja radiotekniikkaa osaavat insinöörit tekevät nyt koodia metsäkoneisiin, satamanostureihin ja sähköverkkoihin.
Perustajien aiempia työnantajia Unikien julkiset sivut eivät kerro. Haastattelua ei ehditty tehdä tätä juttua varten, joten jutun sitaatit ovat Unikien omista julkaisuista.
Suomalaiselle teollisuudelle kyse on kilpailukyvystä. Paperitehtaan seisokki tai satamakentän ruuhka maksaa tunneissa enemmän kuin moni ohjelmistoprojekti. Kun ennakointi tehdään kotimaassa, myös osaaminen ja työpaikat jäävät tänne. Tekoäly kohtaa raskaan teollisuuden välillä yllättävästikin: AI Suomi kertoi hiljattain, miten yhdysvaltalaisen Figure AI:n humanoidirobotit sulatettiin Ovakon terästehtaalla Imatralla.
Unikien seuraava koe on kotimaan ulkopuolella. Jos automaattinen autojen siirto vakiintuu Audin kaltaisille valmistajille, Hervannan uusi tytäryhtiö voi kasvaa nopeammin kuin emonsa aikanaan. Pääkonttori pysyy silti Visiokadulla.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
