Hollanti karsii 25 000 virkaa – tekoäly hoitaa loput

Hollannin sisäministeriön valtiosihteeri Eric van der Burg ei kaunistellut, kun hän kertoi Het Parool -lehdelle hallituksen suunnitelmasta. ”Vuonna 2035 valtiolle työskentelevä virkamies näkee ympärillään vähemmän kollegoita”, hän sanoi NL Timesin englanninkielisen käännöksen mukaan.

Hallitus aikoo karsia valtionhallinnosta noin 25 000 henkilötyövuotta vuoteen 2035 mennessä. Van der Burg lähetti maanantaina 26. lokakuuta parlamentille kirjeen, jossa luku perustellaan. Vuoden 2025 lopussa valtiolla oli 160 016 henkilötyövuotta, joten vähennys on noin 16 prosenttia.

Keskiarvo peittää suuret erot. Kirjeen mukaan monessa virastossa henkilöstö vähenee noin viidenneksellä, osassa noin 45 prosentilla ja harvoissa tapauksissa jopa 60 prosentilla. Säästötavoite kasvaa kymmenessä vuodessa 3,5 miljardiin euroon.

Parlamentti haluaa 20 prosentin tuottavuusloikan

Hollannissa tekoäly ei ole sivuosassa. Kansanedustaja Verkuijlen esitti kesäkuussa 2026 ponnen, jossa hallitukselta pyydettiin koko valtionhallinnon kattavaa suunnitelmaa. Sen tavoitteena on 20 prosentin tuottavuushyöty. Liberaalipuolue VVD:n kansanedustaja Meulenkamp kysyi syyskuun valiokuntakeskustelussa, miten hyötyä aiotaan mitata ja missä vaiheessa suunnitelma on.

Hallitus vastaa ponteen nimenomaan tekoälyllä. Kirjeen mukaan se esittelee vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä kunnianhimoiset tavoitteet ja säästösuunnitelmat siitä, miten tekoälyä käytetään sääntelyn yksinkertaistamiseen, palveluihin ja tuottavuuden nostamiseen. Lisäksi hankinnoissa aiotaan järjestelmällisesti selvittää, missä tekoälyä voidaan ottaa käyttöön.

Tietopyynnöt, tukihakemukset ja käännökset

Syyskuun valiokuntakeskustelun esimerkit olivat yllättävän arkisia. Meulenkamp mainitsi julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen eli niin sanottujen Woo-pyyntöjen käsittelyn. Hänen mukaansa säästyvä aika pitäisi käyttää kansalaisten kohtaamiseen kasvokkain.

Van der Burg puolestaan kuvasi avustusten valvontaa. Kun hakemuksia on 40 000, tekoäly voisi poimia niistä 400 riskialttiinta virkamiesten tarkistettavaksi. Toinen esimerkki oli käännöstyö: hallituksen tiedotteet ilmestyisivät hollanniksi, papiamentuksi ja englanniksi samaan aikaan. Virastot tarvitsevat myös oman sisäisen hakutyökalun, koska niiden aineisto ei voi olla avoimessa verkossa.

Neuvontapuhelimet ovat jo väistymässä. ”Ennen piti soittaa palvelunumeroon virka-aikaan, nyt suuri osa tiedosta löytyy verkosta. Etu on se, että chatbotilta voi kysyä vuorokauden ympäri”, Van der Burg sanoi Paroolille NL Timesin käännöksen mukaan.

Samassa keskustelussa Van der Burg varoitti, ettei säästöjä pidä laskea tekoälyn varaan. Kirjeen oma laskelma tukee varovaisuutta. Yleinen tehostaminen, enintään 0,5 prosenttia vuodessa, kattaa vain noin kolmanneksen tavoitteesta.

Loppuosa säästöistä edellyttää poliittisia valintoja. Hallitus karsii 176 neuvoa-antavan elimen joukkoa, vähentää ulkopuolisia konsultteja ja luopuu toimitiloista. Toimistojen käyttöaste jää Van der Burgin mukaan harvoin edes 70 prosenttiin, joten lopulta kahta virkamiestä kohden on yksi työpiste. Rekrytointikieltoa ei tule, mutta jokaisen lähtijän kohdalla kysytään, tarvitaanko tilalle ketään.

Oppositiosta tuli jyrkkä vastaus. PRO-ryhmän kansanedustaja Kathmann piti naiivina ajatusta tekoälyn levittämisestä valtionhallintoon, jotta 15 prosenttia virkamiehistä voitaisiin irtisanoa, kun riskiarviot ovat yhä kesken.

Veronmaksajalle lupaus, kansalaiselle riski

Veronmaksajalle laskelma näyttää houkuttelevalta: vuositasolla 3,5 miljardia euroa ja palvelu, joka vastaa myös yöllä. Virkamiehelle se tarkoittaa, että eläkkeelle jäävän kollegan työpöytä jää usein tyhjäksi.

Kansalaisen kannalta kiinnostavin on avustusesimerkki. Kun kone valitsee, kenen hakemus tarkistetaan, valinnan perusteet ratkaisevat. Hollanti tietää tämän paremmin kuin moni muu maa. Lastenhoitotukiskandaalissa veroviranomaisen riskiprofilointi leimasi tuhansia perheitä aiheettomasti petoksen tekijöiksi, ja hallitus erosi asian vuoksi vuonna 2021.

Entä Suomi?

Suomessakin tekoälyn odotetaan hillitsevän julkisen sektorin henkilöstökuluja. Kunnissa asia on jo konkreettinen, kuten AI Suomi kertoi jutussa Vantaan seuraavat YT:t voivat johtua tekoälystä.

Valtion tasolta AI Suomi ei saanut ennen julkaisua varmistettua julkisesta lähteestä Hollannin kaltaista numeroitua tavoitetta, jossa tekoälyn osuus henkilöstövähennyksistä olisi eritelty. Valtiovarainministeriön johdon nimissä on liikkunut 20 prosentin henkilöstösäästön luku, mutta emme pystyneet tarkistamaan sitä alkuperäislähteestä. Siksi emme rinnasta sitä Hollannin lukuihin.

Naapurimaa osoittaa, että suunta voi olla toinenkin. Ruotsi on suhtautunut kielimallien käyttöön ministeriöissä varovasti, mistä AI Suomi kirjoitti jutussa Ruotsi sulki ChatGPT:n ministeriöistä – entä Suomi? Hollanti taas rakentaa säästöohjelmansa osittain tekoälyn varaan.

Seuraava ratkaiseva kohta on vuoden 2027 alussa, kun Hollannin hallituksen pitää kertoa, kuinka monta henkilötyövuotta tekoäly konkreettisesti korvaa. Suomessa kysymys kuuluu: kirjaako valtiovarainministeriö seuraavaan julkisen talouden suunnitelmaan tekoälyn osuuden numeroina, vai jääkö se puheeksi?