Kahdeksasta kolmeenkymmeneenneljään prosenttiin
Tietoevryn helmikuussa 2026 toteuttama pohjoismainen tekoälykysely näyttää poikkeuksellisen jyrkän nousun. 34 prosenttia suomalaisista IT-päättäjistä kertoo organisaationsa käyttävän tekoälyä laajamittaisesti, kun vuotta aiemmin samassa kyselyssä luku oli vain kahdeksan. Tutkimuskumppani Norstat keräsi vastaukset 623 päättäjältä keskisuurista ja suurista organisaatioista Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, noin 200 vastaajaa kustakin maasta.
Mitä laajamittainen käyttö kyselyssä tarkoittaa? Määritelmä viittaa siihen, että tekoäly on osa useita liiketoimintaprosesseja eri yksiköissä, ei pelkkä pilotti yksittäisellä tiimillä. Vastaajat ovat IT-johtoa ja ylintä johtoa, jotka osallistuvat tekoälypäätöksiin omassa organisaatiossaan. Kynnys rastittaa rasti ruutuun on subjektiivinen, mutta vuoden takaiseen mittaukseen vertailukelpoinen, ja nelinkertaistuminen yhden vuoden aikana on vahva signaali kokeiluvaiheen päätöksestä.
Loikan rinnalla pysäyttävä luku
Vain 4 prosenttia suomalaisvastaajista pitää tekoälyä kriittisenä ydinliiketoiminnalleen. Tekoäly leviää organisaatioissa nopeasti, mutta harvalla yhtiöllä se vielä määrittelee strategista olemassaoloa.
Tehokkuus on selvä päämotiivi. 64 prosenttia suomalaisvastaajista nimeää tehokkuuden tärkeimmäksi syyksi käyttöönotolle. Kustannusten karsinta korostuu Suomessa (40 %) enemmän kuin Ruotsissa tai Norjassa. Suurimpia hyötyjä on saatu asiakaspalvelussa (32 %) ja IT-toiminnoissa (28 %).
Osaajapula ja kyberhuolet jarruttavat seuraavaa askelta
Esteistä turvallisuushuolet nousevat kärkeen: 45 prosenttia mainitsee ne käyttöönoton suurimpana esteenä, ja peräti 71 prosenttia suomalaisvastaajista on huolissaan tekoälyyn liittyvistä kyberuhista. Osaajapulan kokee 36 prosenttia ja organisaation muutosvastarintaa 21 prosenttia.
Pohjoismaisessa vertailussa erottuu yksi rakenne-ero. Suomessa vain 14 prosentilla organisaatioista on oma tekoäly- tai datatiimi, kun Ruotsissa luku on 23 ja Norjassa 19 prosenttia. Päätökset tekoälystä keskittyvät Suomessa IT-johdolle ja ylimmälle johdolle, joista molempia mainitsee 46 prosenttia vastaajista. Erillisten osaajayksiköiden vähyys selittänee osaltaan, miksi ydinliiketoiminta-asema on jäänyt saavuttamatta.
“Seuraava kehitysvaihe yhdistäisi tekoälyn järjestelmällisesti liiketoimintaprosesseihin.”
