Touko–kesäkuussa Taloustutkimuksen haastattelijat soittivat sadalle suomalaiselle yritykselle. Jokaisen liikevaihto oli vähintään 200 miljoonaa euroa. Yksi kysymys koski huijauksia, ja lähes joka kolmas vastaaja kertoi, että yritykseen kohdistuneiden maksupetos- ja laskutushuijausyritysten määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana.
Luku on peräisin OP Pohjolan Yrityspulssi-kyselystä, jonka STT välitti uutisena 28. elokuuta. Samasta kyselystä tuli myös se havainto, josta AI Suomi kertoi aiemmin: lähes 70 prosenttia vastaajista pitää huijausviestejä niin uskottavina, ettei niitä enää tunnista kielestä.
Luku kannattaa lukea tarkasti. Kyselyssä ei kysytty, onko yritys kohdannut huijausyrityksen, vaan onko niiden määrä kasvanut. Nämä ovat eri asioita, ja ero katosi matkalla useimpiin otsikoihin.
Sata puhelua, ei yhtään tapauslaskuria
Yrityspulssi on OP:n säännöllinen kysely, jonka toteuttaa Taloustutkimus. Otos on sata yritystä, haastattelut tehdään puhelimitse ja mukaan pääsevät vain vähintään 200 miljoonan euron liikevaihdon yritykset. Sellaisia on Suomessa muutamia satoja, joten sata vastaajaa on kohtuullinen siivu joukosta. Se on silti sata vastaajaa. Yksi vastaus painaa suunnilleen prosenttiyksikön verran, ja muutama toisin vastannut yritys siirtäisi kolmannesta selvästi.
Vastaukset ovat yritysten omia arvioita. Kukaan ei tarkistanut, montako huijausyritystä kussakin talossa oikeasti kirjattiin. Kyselystä ei saa euromääriä, tapausmääriä eikä tietoa siitä, kuinka moni yritys menetti rahaa. Se mittaa kokemusta muutoksesta.
Kyselyn teettäjä myy samoille yrityksille maksuliikennettä ja petostentorjuntaa. Se ei tee tuloksesta väärää, mutta lukijan on syytä tietää se. OP:n julkisista tiedotearkistoista ei löytynyt erillistä tiedotetta kyselyn petostuloksista, eikä STT:n välittämässä uutisessa lainattu ketään OP:n edustajaa nimeltä. Luku kulkee siis julkisuudessa ilman, että kukaan seisoo sen takana omalla nimellään.
“Vaikka pankit onnistuivat torjumaan yli puolet rikollisille menevistä maksuista, menetetty rahamäärä on hälyttävä. Teknologia on petostentorjunnassa sekä liittolaisemme että vastustajamme: tekoäly antaa rikollisille mahdollisuuden tuottaa massoittain uskottavia valeprofiileja ja kalasteluviestejä sujuvalla suomella. Toisaalta tekoäly auttaa myös pankkeja ja viranomaisia havaitsemaan petokset nopeammin kuin ihminen ehtii.”
Saxholmin kommentti on Finanssialan helmikuisesta tiedotteesta, ja se liittyy ainoaan julkiseen suomalaiseen mittariin, joka on lähelläkään OP:n lukua. Sen mukaan digipetosten yritetty arvo nousi Suomessa 148 miljoonaan euroon vuonna 2025. Pankit estivät tai palauttivat siitä 75,5 miljoonaa, joten tappioita jäi 72,5 miljoonaa. Kalasteluhuijauksia kirjattiin 53,1 miljoonan euron edestä ja ne koskettivat 16 700 ihmistä. Vuotta aiemmin pankit estivät runsaan 44 miljoonan euron maksut.
Tilastossa on yksi iso mutta. Se kuvaa kuluttajiin kohdistuvia petoksia, ei yrityksiin kohdistuvia. Sillä ei voi tarkistaa OP:n lukua. Se kertoo ainoastaan, että ilmiö kasvaa siellä missä sitä mitataan tarkasti.
