Liiketoiminta

Kouvolan jättikonesali vaihtoi omistajaa – kaupunki ei ollut pöydässä

Neljän miljardin dollarin kaupassa Myllykosken kampus siirtyi Kanadan eläkerahastolle.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Kouvolan jättikonesali vaihtoi omistajaa – kaupunki ei ollut pöydässä
Kuva: Joël van der Loo / CC BY-SA 4.0

Myllykosken vanhan paperitehtaan kupeessa Kouvolassa on työmaa, jonka omistaja vaihtui viime viikolla ilman että Kouvolassa tehtiin yhtään päätöstä. Islantilaislähtöinen konesaliyhtiö atNorth siirtyi 2. syyskuuta sveitsiläiseltä pääomasijoittajalta Partners Groupilta Kanadan valtiollisen eläkerahaston CPP Investmentsin ja yhdysvaltalaisen Equinixin omistukseen. Kaupunki sai tiedon siinä missä muutkin, tiedotteesta.

Kauppahinta on yhtiöiden yhteisen tiedotteen mukaan neljä miljardia dollaria. Julkisuudessa toistunut 3,6 miljardin euron luku ei ole kauppahinta vaan järjestelyn rahoituspaketti, joka on tiedotteessa 4,1 miljardia dollaria eli 3,6 miljardia euroa. Ero kannattaa pitää mielessä, koska luvut ovat lähellä toisiaan ja tarkoittavat eri asiaa.

Omistus jakautui niin, että CPP Investments otti noin 51 prosentin määräysvallan 1,3 miljardin dollarin panostuksella, Equinix noin 34 prosenttia 895 miljoonalla ja myyjä Partners Group jäi mukaan noin kymmenen prosentin osuudella 260 miljoonalla dollarilla. Loput jäivät atNorthin omalle johdolle ja henkilöstölle. Käytännössä Kouvolan työmaan takana on nyt kanadalaisten eläkkeensaajien rahaa ja maailman suurimman konesalioperaattorin osaomistus.

Tiedote mainitsee Kouvolan yhtenä neljästä kehitteillä olevasta suurkampuksesta Ølgodin, Sollefteån ja Haugalandin rinnalla. Enempää siinä ei Kouvolasta sanota. Suomessa atNorthilla on kolme toimivaa konesalia, ja yhtiöllä on kaikkiaan kahdeksan konesalia Pohjoismaissa.

“Sopimuksen julkistamisen jälkeen aiemmin tänä vuonna atNorth on jatkanut vahvaa etenemistä: olemme voittaneet uusia hyperskaalatason sopimuksia ja laajentaneet hankeputkeamme.”

— Eyjólfur Magnús Kristinsson yhtiöiden yhteisessä tiedotteessa 2.9.2026. Alkuperäinen lausunto englanniksi., atNorthin toimitusjohtaja

Kouvolan mittakaava

Myllykosken kampuksesta on puhuttu 430 megawatin hankkeena. Luku ei ole peräisin tästä tiedotteesta, eikä atNorth vahvistanut sitä kaupan yhteydessä. Emme myöskään löytäneet sille tänään vahvistusta yhtiön omilta sivuilta, joten se kannattaa lukea hankkeen tavoitteena eikä sovittuna tehona.

Silti luokka on selvä. Konesali on käytännössä sähkönkuluttaja, joka muuttaa sähkön laskennaksi ja lämmöksi. Yhden hankkeen liittymäteho ylittää sen, mitä koko Kouvola kuluttaa sähköä teollisuutensa kanssa. Se on iso asia sähköverkolle ja pieni asia työllisyydelle: konesalit rakennetaan sadoilla työntekijöillä ja pyöritetään kymmenillä.

Mitä 430 megawattia tarkoittaa

Suomen sähkönkulutus on noin 82 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa keskimäärin noin 9,4 gigawatin tehoa. Jos kampus käyttäisi joskus koko 430 megawatin tehonsa, osuus olisi vajaat viisi prosenttia koko maan keskitehosta. Kouvolassa asuu noin 78 000 ihmistä, ja valtakunnallisella asukaskohtaisella keskikulutuksella laskien kaupunki kuluttaa sähköä keskimäärin runsaat sata megawattia. Liittymäteho ei ole sama asia kuin todellinen kulutus: konesali ei aja täydellä teholla ensimmäisenä päivänä eikä välttämättä koskaan. Laskelma on AI Suomen ja perustuu julkisiin tilastoihin.

Sopimukset tehtiin toisen yhtiön kanssa

Jutun kannalta olennainen kysymys ei ole kauppasumma vaan se, mitä Kouvola on sitoutunut tekemään ja kenelle. Kaupunki neuvotteli maankäytön, kaavoituksen ja infran aikataulut atNorthin kanssa silloin, kun yhtiön takana oli pääomasijoittaja, jonka rahastoilla on tyypillisesti muutaman vuoden irtautumishorisontti. Nyt vastapuolena on eläkerahasto, jonka sijoitusaika mitataan vuosikymmenissä, ja operaattori, joka myy kapasiteettia globaaleille pilviasiakkailleen.

Juridisesti muutos on todennäköisesti vähäinen. Kyse on yhtiön osakekannan kaupasta, ei tonttien tai sopimusten myynnistä eteenpäin, joten atNorthin suomalainen yhtiö pysyy samana sopimusosapuolena ja velvoitteet siirtyvät sellaisenaan. Se on kuitenkin päättely, ei tieto.

Julkisuudessa ei ole saatavilla Kouvolan ja atNorthin sopimusten tekstiä eikä tietoa siitä, sisältävätkö ne ehtoja omistajanvaihdoksen varalta: onko kaupungilla oikeutta arvioida sitoumuksia uudelleen, jos hankkeen omistus vaihtuu, ja mitä tapahtuu, jos rakentaminen viivästyy tai pysähtyy. Nämä ovat kysymyksiä, joihin vain kaupunki voi vastata. Toistaiseksi vastausta ei ole annettu julkisuuteen, eikä kaupunki ole kommentoinut kauppaa omilla kanavillaan.

Urakka ja aikataulu

Rakentamisen pääurakoitsija on YIT, joka kertoo elokuussa julkaisemassaan katsauksessa toimivansa pääurakoitsijana suomalaisissa konesalihankkeissa. Julkisuudessa on liikkunut noin 300 miljoonan euron urakkasumma. Emme löytäneet sille vahvistusta YIT:n omista pörssitiedotteista, joten käsittelemme sitä toistaiseksi arviona.

Ensimmäisen vaiheen valmistumista on tavoiteltu vuodelle 2027. Omistajanvaihdos ei sinänsä muuta rakennussopimusta, mutta se muuttaa sitä, kuka päättää seuraavista vaiheista. Uusi enemmistöomistaja voi yhtä hyvin nopeuttaa laajennuksia kuin siirtää niitä, ja tuo päätös tehdään Torontossa.

4 mrd $

atNorth-kaupan yritysarvo

1,3 mrd $

CPP Investmentsin sijoitus, kaupan suurin

2027

Kouvolan Myllykosken kampuksen ensimmäisen vaiheen tavoitevuosi

CPP Investmentsin, Equinixin ja atNorthin yhteinen tiedote 2.9.2026

Määräysvalta siirtyi Kanadan eläkerahastolle, Equinix jäi vähemmistöön

CPP Investmentsnoin 51 % – 1,3 mrd $
Equinixnoin 34 % – 895 milj. $
Partners Groupnoin 10 % – 260 milj. $
atNorthin johto ja henkilöstönoin 5 %

CPP Investmentsin, Equinixin ja atNorthin yhteinen tiedote 2.9.2026. Osuudet ovat oman pääoman sijoituksia (yhteensä noin 2,5 mrd $); kaupan yritysarvo on 4 mrd $.

Sanasto

Hyperskaala (hyperscale)
Konesalialan termi suurimmasta kokoluokasta: kymmenien tai satojen megawattien laitoksia, joita vuokraavat lähinnä pilvijätit kuten Amazon, Microsoft ja Google.
Liittymäteho
Suurin sähköteho, jonka kiinteistö voi sähköverkosta ottaa. Se on varattu yläraja, ei mittarilukema: todellinen kulutus jää yleensä selvästi sen alle.

Neuvotteluvara on jo käytetty

Suomalaisissa konesalihankkeissa kunnan konkreettisin hyöty on tavallisesti ollut hukkalämpö, jota syötetään kaukolämpöverkkoon. Se on kuitenkin asia, joka sovitaan hankkeen alussa, kun kunnalla on vielä jotain annettavaa: tontti, kaava, sähköliittymän eteneminen. Kun rakennuslupa on myönnetty ja perustukset valettu, kunnan neuvotteluasema on toinen.

Tavallisen kouvolalaisen kannalta kysymys on lopulta yksinkertainen. Kaupunki on luovuttanut maata ja sitoutunut infraan hankkeelle, joka tuo rakennusvaiheessa satoja työpaikkoja ja käyttövaiheessa selvästi vähemmän, ja jonka omistaja voi vaihtua ilman että kukaan täällä tekee päätöstä. Vastineeksi saatu hyöty on kirjattu sopimuksiin, joita ei ole julkaistu.

Seuraava kohta, jossa Kouvolalla on oikeasti sanansija, on kampuksen laajennusvaiheiden lupakäsittely. Siihen kannattaa varautua nyt, kun tiedetään kenen kanssa pöytään istutaan.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3WhatsAppiin ilmestyi nappi, jota ei saa pois
  4. 4Mäntsälän datakeskus lämmittää jo kotejakin – nyt se kasvaa 145 megawattiin
  5. 5Suomeen nousee kolme tekoälytehdasta – kuka niitä saa käyttää?

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.