Miljardin datakeskus toisi Kouvolalle 10 euroa asukasta kohti

Kun Kouvolaan kaavailtua Tiktokin datakeskusta esiteltiin, ensimmäisenä puhuttiin miljardista. Kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoi Ylelle, paljonko siitä miljardista päätyy kaupungin kassaan työntekijöiden palkkaveroina.

Summa koskee pelkkää kunnallisveroa. Datakeskuksen odotetaan työllistävän Kouvolassa suoraan tai välillisesti noin 300 ihmistä: ilmastointiasentajia, kylmälaiteasentajia, tietokone-, sähkö- ja koneasentajia, vartijoita ja henkilöstöravintolan väkeä. Rakentamisvaiheessa määrä on moninkertainen. Ylen jutussa se muotoillaan näin: tuhat työllistä muutamankin vuoden ajan on suuri joukko pienessä kaupungissa.

Kaupunki laski itse

Jutun kiinnostavin kohta on yksi vaatimaton virke: Kouvolan laskelmat perustuvat vertailutietoihin muista vastaavan kokoisista datakeskushankkeista. Luvut ovat siis kaupungin omia arvioita, jotka on johdettu muualla toteutuneista hankkeista. Mitään ulkopuolista vaikutusselvitystä tai sen tilaajaa jutussa ei nimetä.

Se ei tee luvuista vääriä. Se tekee niistä ennusteen. Vertailukohtien valinta ratkaisee lopputuloksen, ja hankkeissa, joissa kaupunki ja investoija haluavat samaa asiaa, vertailukohdat valitaan harvoin alakanttiin. Kouvola ei ole julkaissut laskelman taustaoletuksia – esimerkiksi sitä, kuinka monen niistä 300:sta oletetaan asuvan Kouvolassa.

Oletuksella on väliä, sillä kunnallisveron saa se kunta, jossa työntekijä asuu. Ylekin huomauttaa asiasta. Kouvolan naapureista pääsee töihin päivittäin, ja rakennusvaiheen tuhat tekijää tuskin muuttavat kaupunkiin.

Kymmenen euroa asukasta kohti

800 000 euroa on kotitaloudelle käsittämätön summa ja kaupungille pieni raha. Runsaan 70 000 asukkaan Kouvolassa se tekee noin kymmenen euroa asukasta kohti vuodessa. Jos kaupunki palkkaisi summalla väkeä, siitä irtoaisi viitisentoista työntekijää sivukuluineen, kun yhden vuosikustannukseksi laskee 50 000 euroa. Yksi päiväkoti, ei koulua.

Kiinteistövero on toinen tulovirta, ja siitä Toikka puhuu varovaisen myönteisesti: kyllä siinäkin puhutaan useista sadoista tuhansista euroista vuositasolla. Vertailukohta löytyy naapurista. Hamina sai vuonna 2024 Googlen datakeskuksesta kiinteistöveroa noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yhteisövero on koko yhtälön arvaamattomin osa. Google maksoi Haminassa yhteisöveroa 8,9 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja pyöreät nolla euroa vuonna 2023. Ero syntyi liikevoitosta tehdyistä vähennyksistä. Konesalin poistot ovat mittavia, joten nollavuodet kuuluvat investointivaiheeseen. Kaupunki ei voi budjetoida sellaista tuloa etukäteen.

Sähköstä ei puhuta mitään

Yhtä lukua koko jutusta ei löydy. Datakeskuksen sähkötehoa ei mainita kertaakaan, ei myöskään sitä, mistä sähkö otetaan. Aukko on iso, koska juuri kokoluokka määrittää sekä hukkalämmön määrän että sen, kuinka paljon hanke kuormittaa verkkoa ja hintaa.

Mittakaavaa saa toisesta kouvolalaishankkeesta. AI Suomi kertoi syyskuun alussa, että Myllykosken konesalikampus vaihtoi omistajaa kaupungin osallistumatta neuvotteluihin. Sen tavoitteeksi on ilmoitettu 430 megawattia. Kyse on eri hankkeesta ja eri yhtiöstä kuin Tiktokin salissa, mutta samasta kaupungista ja samasta sähköverkosta.

Sähkön riittävyys on noussut esiin muuallakin. Mikkelissä konesalilupauksen kääntöpuolena tuli lasku sähköverkosta, ja professorit ovat varoittaneet, ettei vihreä sähkö riitä kaikille datakeskuksille. Kouvolan laskelmassa tätä puolta ei ole hinnoiteltu lainkaan.

Lämpö voi olla se oikea hyöty

Konesalin jäähdytyksestä syntyy lämpöä, jolle on Suomessa käyttöä puolet vuodesta. Tiktokin datakeskuksen ja paikallisen KSS Energian välillä on aiesopimus kaukolämmön toimittamisesta. Haminassa Googlen hukkalämmön on arvioitu kattavan 80 prosenttia alueen kaukolämmöstä.

Tavalliselle kouvolalaiselle tuo on lopulta konkreettisin lupaus. Se näkyisi lämmityslaskussa, ei kaupungin tilinpäätöksessä. Aiesopimus ei silti ole toimitussopimus, eikä lämmön hinnasta ole julkista tietoa. Toikka itse tiivistää hankkeen hyödyn väljemmin: onhan sillä todella iso elinvoimavaikutus jo rakentamisvaiheessa.

Elinvoimavaikutus on sana, jota ei voi tarkistaa. 800 000 euroa on luku, jonka voi. Se on toistaiseksi ainoa hankkeen tuotoista, jonka kaupunki on itse laskenut ja sanonut ääneen – ja sekin perustuu oletukseen siitä, missä työntekijät asuvat. Loput riippuvat sähkö- ja lämpösopimuksista, joita kukaan ulkopuolinen ei ole nähnyt.