Lämpökamera näytti 45 generaattoria, lupia nolla

Andrew ja Stevi Groetsch asuvat alle kilometrin päässä työmaasta, joka rakennettiin osin vanhalle pesäpallokentälle. Marraskuusta lähtien he ovat valittaneet melusta. "Se on jatkuvaa. Se ei koskaan lakkaa", Andrew Groetsch kuvaili ääntä Floodlight-uutisorganisaatiolle. Pariskunta on nostanut meluhaitasta kanteen.

Melun lähde on DataOne, New Jerseyn suurimmaksi suunniteltu datakeskus Vinelandissa noin 65 kilometrin päässä Philadelphiasta. Elokuun puolivälissä Floodlightin tuottaja Evan Simon lennätti alueen yli lämpökameradronen. Aineisto näyttää, että paikan 62:sta rekan kokoisesta kaasugeneraattorista vähintään 45 oli käynnissä.

Luvitettuja niistä on nolla. New Jerseyn ympäristöviranomaisen NJDEP:n tiedottaja vahvisti Floodlightille, ettei virasto ole myöntänyt "yhtään lupaa, eikä yhtään lupahakemusta ole käsittelyssä DataOnen laitoksen voimageneraattoreille Vinelandissa". Virasto kertoi huomanneensa generaattorit 29. heinäkuuta tehdyllä tarkastuskäynnillä. Lopullista arviota säännösten noudattamisesta ei ollut vielä tehty.

Mitä lämpökamera näyttää ja mitä se ei näytä

Lämpökamera mittaa pintojen lämpösäteilyä. Käyvän polttomoottorin pakoputki ja jäähdytin erottuvat ympäristöstään kirkkaana, sammuneen eivät. Siksi aineistosta voi laskea, montako yksikköä oli kuumana kuvaushetkellä.

Sen pidemmälle kuva ei kanna. Se ei kerro, kuinka kauan laite oli ollut käynnissä, millä teholla se pyöri, mitä polttoainetta se poltti tai paljonko typenoksideja ja pienhiukkasia piipusta tuli. Yksittäinen ylilento on hetkellinen otos, ei mittaussarja.

Otoksia on kuitenkin useampi. Kesäkuun lopulla erään data-analytiikkayhtiön lämpökuvista erottui noin 25 käyvää generaattoria. Huoltolokien perusteella ensimmäiset kytkettiin päälle jo lokakuussa 2025. Kolme toisistaan riippumatonta havaintoa piirtää saman käyrän: yksiköitä on otettu käyttöön lisää, eikä lupatilanne ole muuttunut matkan varrella.

Bruce Buckheit johti aikanaan Yhdysvaltain ympäristöviraston EPA:n ilmansuojelun valvontaa useassa republikaanihallinnossa. Hänen mukaansa lopullisen luvan pitäisi olla kädessä "ennen kuin generaattorit tuodaan paikalle, ja varmasti ennen kuin ne käynnistetään". Buckheitin arvio DataOnen toiminnasta on, että se rikkoo liittovaltion lakia, ja että yhtiön pitäisi sammuttaa laitteet ja maksaa sakko laittomista päästöistään. Hän odottaa hallinnollista pakkokeinoa lähiaikoina.

Kilometrin päässä on kaksi koulua

Vinelandin laitos ei ole irrallinen työmaa. Se on osa ketjua, jonka toisessa päässä on Microsoftin ja hollantilaisen Nebiuksen 17 miljardin dollarin sopimus tekoälylaskennasta. Rakentaminen alkoi vuonna 2025. Lähimmät koulut ovat noin kilometrin päässä.

Kaasugeneraattorit ovat väliaikaisratkaisu. Alkuperäisessä hakemuksessa laitokselle oli tulossa yli 30 risteilylaivojen koneistoista tuttua Bergen-kaasumoottoria, mutta hakemus vedettiin pois toukokuussa. Tilalle on suunniteltu 300 megawatin edestä Bloomin polttokennoja, joiden vuosipäästöiksi on arvioitu yli kaksi miljardia naulaa hiilidioksidia. Sillä välin sähkö tulee siitä, mikä pihalla seisoo.

Tässä on se kohta, joka koskee muitakin kuin vinelandilaisia. Kaasugeneraattorien pakokaasut sisältävät typenoksideja ja pienhiukkasia, jotka yhdistetään astmaan, sydäninfarkteihin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Ilmanlaadun lupamenettely on juuri se mekanismi, jolla päästöille asetetaan katto ja mittausvelvoite ennen kuin laite käynnistetään. Kun laitteet käyvät ilman lupaa, kukaan ei tiedä mitä ne päästävät, koska mittausvelvoitetta ei ole syntynyt. Tekoälyn laskentakapasiteetin kysyntä kasvaa nopeammin kuin sähköverkkoon pääsee kiinni, ja Vinelandin 45 käyvää yksikköä kertoo, millä aikataululla eroa kurotaan umpeen.

Paikallisviranomaiset ovat ehtineet puuttua muuhunkin. Cumberlandin piirikunnan terveysvirasto antoi maaliskuussa huomautuksen meluasetuksen rikkomisesta, ja Vinelandin kaupunki määräsi elokuussa työt keskeytettäväksi kahdesti, muun muassa polttokennoasennuksesta ilman lupaa. DataOne ei vastannut yksittäisiin kysymyksiin, vaan ilmoitti olevansa edelleen sitoutunut "kaikkien sovellettavien ympäristö- ja lupavaatimusten noudattamiseen". Nebius ei vastannut kommenttipyyntöihin, Microsoft kieltäytyi kommentoimasta ja EPA ohjasi ilmanlaatukysymykset New Jerseyn viranomaisille.

Suomessa lupa ratkaistaan lähempänä kotia

Suomessa vastaava tilanne kulkisi eri putkea. Kaavoitusvalta on kunnalla, ja rakennusluvan myöntää kunnan rakennusvalvonta. Ympäristöluvan käsittelee laitoksen koosta riippuen joko kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai valtion lupa- ja valvontaviranomainen, ja sama taho vastaa myös valvonnasta. Se ei tee luvattomasta toiminnasta mahdotonta, mutta se tarkoittaa, että päätöksentekijä ja valvoja istuvat lähempänä sitä koulua, joka on kilometrin päässä.

Suomalaisten datakeskushankkeiden paikallisista vaikutuksista maankäyttöön ja veteen olemme kirjoittaneet aiemmin: https://aisuomi.fi/artikkelit/datakeskus-vie-maan-ja-veden-mita-kunta-saa

Vinelandin tapauksessa kiinnostavin yksityiskohta ei ole luku 45 vaan päivämäärä 29. heinäkuuta. Sinä päivänä osavaltion tarkastaja käveli tontille ja huomasi generaattorit. Huoltolokien mukaan ensimmäiset olivat siinä vaiheessa käyneet yhdeksän kuukautta. Valvonta toimi vasta silloin, kun joku sattui olemaan paikalla katsomassa, ja seuraavan kerran laitteet laski toimittaja dronella.