Tasan viikon päästä umpeutuu takaraja, joka koskee huomattavasti useampaa suomalaisyritystä kuin moni arvaa. EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoitteet tulevat täysimääräisesti sovellettaviksi 2. elokuuta 2026.
Rikkomisesta voi seurata enintään 15 miljoonan euron seuraamusmaksu tai kolme prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, kumpi näistä on suurempi. Katto on sama riippumatta siitä, onko kyseessä tekoäly-yhtiö vai tarjouslehteä tekevä kauppaketju. Pienille ja keskisuurille yrityksille sakko määräytyy näistä kahdesta pienemmän mukaan.
Velvoite koskee myös niitä, jotka vain käyttävät tekoälyä
Asetuksen 50. artikla jakaa vastuun kahtia. Järjestelmän tarjoaja eli se, joka rakentaa ja tuo markkinoille kuvia, ääntä, videota tai tekstiä tuottavan tekoälyn, vastaa siitä että tuotos on merkitty koneluettavasti ja tunnistettavissa keinotekoisesti tuotetuksi. Käytännössä kyse on tiedostoon upotetusta metatiedosta tai vesileimasta, jota ihminen ei näe.
Käyttöönottaja eli sisällön julkaiseva yritys on ketjun toisessa päässä. Sen tehtävä on kertoa yleisölle näkyvästi, kun kuva, ääni tai video on syväväärennös, siis tekoälyllä luotu tai muokattu esitys todellisista ihmisistä, paikoista tai tapahtumista. Sama koskee yleistä etua koskevista asioista kertovaa tekoälyllä tuotettua tekstiä, ellei sitä ole käynyt läpi ihminen, joka kantaa siitä toimituksellisen vastuun.
Chatbotit ovat oma lukunsa. Kun asiakas asioi tekoälyn kanssa, hänelle on kerrottava siitä viimeistään ensimmäisen kontaktin yhteydessä, ellei asia ole tilanteesta ilmiselvä. Tunteiden tunnistus ja biometrinen luokittelu vaativat nekin ilmoituksen ihmiselle, joka joutuu järjestelmän kohteeksi.
Mikä on jo voimassa ja mikä alkaa elokuussa
Tekoälyasetus tuli voimaan 1. elokuuta 2024, ja se on otettu käyttöön vaiheittain. Kielletyt tekoälyn käyttötavat ja henkilöstön tekoälyosaamista koskeva vaatimus alkoivat 2. helmikuuta 2025. Yleiskäyttöisten mallien velvoitteet, hallintorakenne ja seuraamussäännöt tulivat sovellettaviksi 2. elokuuta 2025. Läpinäkyvyysvelvoitteet ovat viimeinen suuri erä: ne pätevät 2. elokuuta 2026 alkaen.
Kaupan hyllyllä velvoite näyttää pieneltä leimalta
Yle kertoi lauantaina, että Lidl on alkanut käyttää tekoälyllä tuotettua kuvitusta tarjouslehdissään. Vesimelonin ja croissantin vieressä on nyt AI-leima. Ketju kertoi valmistautuvansa juuri elokuussa voimaan tulevaan sääntelyyn.
Lidlin mukaan tekoälyä käytetään pääosin kuvankäsittelyyn: värien säätämiseen, kuvien siistimiseen ja taustojen muokkaamiseen. Markkinointipäällikkö Jenni Sivusen mukaan tekoäly tekee kuvankäsittelystä ketterämpää kuin perinteiset ohjelmat.
“Käytämme aina lähtökohtaisesti aitoja tuotekuvia.”
Rajanveto on velvoitteen hankalin kohta
Asetus ei vaadi merkintää tavanomaisesta kuvankäsittelystä, joka ei olennaisesti muuta alkuperäistä sisältöä. Valokuvan värilämpötilan säätö ei tee siitä syväväärennöstä. Leimaa tarvitaan, kun tekoäly luo sisällön tai muokkaa sitä niin paljon, että katsoja voisi erehtyä pitämään lopputulosta aitona. Missä raja kulkee taustan vaihtamisen ja koko kuvan generoinnin välillä, ratkeaa lopulta valvontakäytännössä.
Taiteelliselle, satiiriselle ja fiktiiviselle sisällölle on kevennys: merkintä on tehtävä tavalla, joka ei häiritse teoksen esittämistä tai katselukokemusta. Lainvalvonnalle on omat poikkeuksensa.
