Viikko aikaa: chatbotin on kerrottava olevansa kone

Suomalaisella yrityksellä, joka pyörittää verkkosivuillaan chatbotia tai julkaisee tekoälyllä tehtyä sisältöä, on viikko aikaa. Tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoitteet tulevat sovellettaviksi sunnuntaina 2. elokuuta 2026, ja ne koskevat yhtä lailla pörssiyhtiötä ja kolmen hengen verkkokauppaa.

Kyse on asetuksen 50 artiklasta. Komissio julkaisi siitä ohjeistuksen 20. heinäkuuta, ja kuten AI Suomi aiemmin kertoi, merkitsemättä jätetty tekoälykuva voi tulla kalliiksi. Uutta on nyt takaraja ja sen sitovuus. Läpinäkyvyysvelvoitteita ei lykätty, vaikka komissio esitti Digital Omnibus -paketissaan korkean riskin järjestelmien vaatimusten siirtämistä eteenpäin.

Kolme velvoitetta, jotka osuvat tavalliseen yritykseen

Ensimmäinen on yksinkertaisin. Jos ihminen keskustelee tekoälyn kanssa, hänen pitää tietää se. Asetus ei vaadi erillistä ilmoitusta, jos asia on ilmeinen kohtuullisen hyvin perillä olevalle käyttäjälle, mutta pelkkä hymiöllä varustettu keskustelukupla sivun alalaidassa ei riitä. Tieto on annettava selkeästi ja erottuvasti viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen yhteydessä, ja sen pitää olla saavutettavassa muodossa.

Toinen koskee koneellista merkintää. Generatiivisen järjestelmän tarjoajan on merkittävä tuottamansa ääni, kuva, video ja teksti koneellisesti luettavassa muodossa niin, että sisältö on tunnistettavissa keinotekoisesti tuotetuksi. Velvoite osuu ennen kaikkea mallien ja työkalujen tekijöihin, ei niiden käyttäjiin. Ulkopuolelle jäävät avustavat editointitoiminnot ja järjestelmät, jotka eivät olennaisesti muuta käyttäjän antamaa syötettä.

Kolmas yllättää eniten viestintää tekevät. Syväfeikin julkaisijan on kerrottava, että sisältö on keinotekoisesti tuotettu tai muunneltu. Sama koskee tekoälyllä kirjoitettua tekstiä, joka julkaistaan yleistä etua koskevista asioista tiedottamiseksi. Merkintää ei tarvita, jos teksti on käyty läpi ihmisen toimituksellisessa valvonnassa ja joku kantaa siitä toimituksellisen vastuun. Taiteellisille, satiirisille ja fiktiivisille teoksille riittää kevyempi ilmaisutapa.

Suomessa valvonta on hajautettu

Kansallinen kehikko on jo paikallaan. Laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025) tuli voimaan tämän vuoden alussa, ja Suomi valitsi hajautetun mallin: valvonta jaettiin olemassa oleville viranomaisille toimialoittain. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä. Ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia nimettiin neljä, joukossa työ- ja elinkeinoministeriö, Traficom, Fimea sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Perusoikeuksia valvovilla viranomaisilla on oma reittinsä. Tietosuojavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, kuluttaja-asiamies ja työsuojeluviranomainen ovat niiden kahdeksan viranomaisen joukossa, jotka voivat pyytää markkinavalvontaviranomaista testaamaan tekoälyjärjestelmän teknisin keinoin. Yksittäinen kuluttajan yhteydenotto voi siis käynnistää tarkastuksen.

Seuraamukset on kirjattu asetuksen 99 artiklaan. Sen 4 kohta asettaa 50 artiklan rikkomisesta hallinnollisen sakon, joka voi olla enintään 15 miljoonaa euroa tai 3 prosenttia maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta, kumpi näistä on suurempi. Pk-yrityksille ja startupeille sovelletaan näistä pienempää lukua. Sakkopykälät ovat olleet sovellettavissa jo viime vuoden elokuusta, joten viranomaisilta ei puutu välineitä vaan tapauksia.

Pieni merkintä, iso siirto vastuussa

Tavalliselle käyttäjälle muutos näkyy pieninä lisäyksinä. Chatin yläreunassa lukee, että vastaaja on kone, ja mainoskuvan kulmassa on merkintä sen alkuperästä. Vaikutus on kuitenkin isompi kuin merkinnän koko: kun sisällön alkuperä on pakko kertoa, arvailun taakka siirtyy lukijalta julkaisijalle. Toistaiseksi vastuu on ollut päinvastainen, ja siitä ovat hyötyneet lähinnä huijausmainosten tekijät.

Yritykselle kysymys on maineesta yhtä paljon kuin sakosta. Merkinnän puuttuminen on poikkeuksellisen helppo havaita ja helppo kertoa eteenpäin. Valvonta ei useimmiten lähde liikkeelle viranomaisen omasta aloitteesta vaan siitä, että joku huomaa ja tekee ilmoituksen.

Sama päivämäärä velvoittaa myös valtiota. Jokaisen jäsenmaan on perustettava 2. elokuuta mennessä vähintään yksi kansallinen tekoälyn sääntelyn testiympäristö, jossa yritykset voivat kehittää järjestelmiään valvojan kanssa ennen markkinoille tuloa. Yrityksen näkökulmasta se on koko paketissa harvinaisuus, kohta joka lupaa jotain muuta kuin uuden velvoitteen. Komissio valmistelee lisäksi käytännesääntöjä tekoälysisällön läpinäkyvyydestä. Niiden merkitys ratkeaa vasta ensi vuonna, kun nähdään, mihin tekniseen merkintätapaan valvojat käytännössä nojaavat.