Tekoäly

Tekoälyllä tehty sisältö on nyt pakko merkitä

EU:n viralliset kuvakkeet ovat vapaaehtoisia, itse merkintä ei ole.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Tekoälyllä tehty sisältö on nyt pakko merkitä

Tekoälyllä tehdyn sisällön merkitseminen siirtyi tällä viikolla puheista käytäntöön. EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoitteita on sovellettu 2. elokuuta alkaen, ja komissio julkaisi niiden tueksi viralliset kuvakkeet, joilla tekoälyn tuottaman kuvan, äänen, videon tai tekstin voi merkitä yleisölle.

Itse laki ei ole uusi, kuten AI Suomi aiemmin kertoi jutussaan tekoälylain voimaantulosta osoitteessa https://aisuomi.fi/artikkelit/tekoalylaki-astui-voimaan-koskeeko-se-sinua-jo. Uutta on se, että velvoitetta voidaan nyt valvoa ja että merkintään on olemassa valmis symboli. Sitä ei ole tarkoitettu vain suurille alustoille vaan yhtä lailla yksittäiselle some-julkaisijalle ja pienyrittäjälle.

Perusajatus on yksinkertainen. Jos yleisö voisi luulla tekoälyn tekemää sisältöä aidoksi, siitä pitää kertoa.

Mitä pitää merkitä

Velvoite jakautuu kahtia. Mallien tarjoajien, kuten OpenAI:n ja Googlen, pitää huolehtia siitä, että niiden työkalujen tuottamaan sisältöön jää koneluettava jälki: vesileima tai metatieto, jonka ohjelmisto tunnistaa. Se tapahtuu automaattisesti eikä vaadi käyttäjältä mitään.

Sisällöntekijän vastuulla on näkyvä merkintä. Jos julkaiset tekoälyllä luodun tai muokatun kuvan, videon tai äänen, joka esittää todellisia ihmisiä, paikkoja tai tapahtumia, yleisölle on kerrottava asiasta. Sama koskee tekoälyn kirjoittamaa tekstiä, jolla tiedotetaan yleisöä yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista.

Yksi kohta koskee erityisesti yrittäjiä. Jos verkkosivullasi vastaa asiakaspalvelubotti, asiakkaan pitää tietää keskustelevansa tekoälyn eikä ihmisen kanssa. Erillistä ilmoitusta ei tarvita vain silloin, kun asia on tavalliselle käyttäjälle muutenkin ilmiselvä.

Merkintä pitää tehdä heti ensimmäisen katselukerran yhteydessä. Kuvatekstin loppuun piilotettu maininta tai kolmen klikkauksen päässä oleva tiedote ei riitä.

Näin merkintä tehdään oikein

Näkyvillä heti: merkinnän pitää erottua jo ensimmäisellä silmäyksellä, ei vasta selostuksen lopussa.

Mukana jaettaessa: merkinnän pitää säilyä, kun sisältö ladataan tai jaetaan eteenpäin.

Saavutettava: tiedon pitää välittyä myös näkövammaiselle, esimerkiksi vaihtoehtoisena tekstinä.

Kuvake ei ole pakollinen: EU:n virallisen symbolin käyttö on vapaaehtoista, ja merkinnän voi tehdä myös sanallisesti, kunhan se on selvä.

Poikkeuksia on, mutta ne ovat kapeita

Taiteellinen, fiktiivinen ja satiirinen sisältö on rajattu kevyemmän merkinnän piiriin. Elokuvan päälle ei tarvitse lyödä varoituslaatikkoa eikä meemin keskelle bannerin kokoista tekstiä, vaan merkintä tehdään tavalla joka ei pilaa teosta. Kokonaan merkitsemättä ei silti saa jättää.

Toimituksellinen vastuu on toinen poikkeus. Kun ihminen on tarkastanut tekoälyn tuottaman tekstin ja julkaisijalla on siitä toimituksellinen vastuu, erillistä merkintää ei vaadita. Käytännössä kyse on uutismediasta, ei kenen tahansa blogista. Kolmas poikkeus koskee viranomaisia: rikosten ennalta ehkäisyssä ja tutkinnassa merkitsemättä jättäminen on sallittua.

Yksi rajaus jää usein huomaamatta. Velvoite koskee tekoälyn ammattimaista tai organisaation lukuun tapahtuvaa käyttöä, joten puhtaasti henkilökohtainen puuhastelu jää sen ulkopuolelle. Raja on veteen piirretty viiva: jos kanavallasi on mainoksia tai kaupallisia yhteistöitä tai se palvelee yritystäsi, olet ammattimainen julkaisija.

Entä jos jättää merkitsemättä

Seuraamukset eivät ala sakoista. Valvova viranomainen voi ensin antaa huomautuksen ja vaatia korjaamaan puutteen. Rahalliset seuraamukset tulevat kuvaan lähinnä toistuvista tai tahallisista laiminlyönneistä.

Asetuksen sakkokatto läpinäkyvyysrikkeissä on 15 miljoonaa euroa tai kolme prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, sen mukaan kumpi on suurempi. Pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startupeille sovelletaan näistä pienempää lukua. Yhden hengen sisältöyritykselle kolme prosenttia liikevaihdosta on eri asia kuin miljoonasakko, mutta se on silti raha pois.

Arkinen riski on kuitenkin toisaalla. Alustat poistavat ja vaimentavat merkitsemätöntä tekoälysisältöä omien sääntöjensä nojalla, ja se näkyy tavoittavuudessa paljon nopeammin kuin mikään viranomaisen päätös.

Alustat ehtivät ensin

Suuret alustat eivät jääneet odottamaan määräpäivää. TikTok, YouTube ja Meta ovat merkinneet tekoälysisältöä omilla tunnisteillaan jo pitkään, Spotify otti musiikkiin käyttöön AI Persona -merkinnän ja Anthropic kertoi lisäävänsä Clauden tuottamaan tekstiin näkymättömän vesileiman.

Komission käytännesäännöt tekoälysisällön läpinäkyvyydestä oli elokuun alkuun mennessä allekirjoittanut noin 190 organisaatiota. Mukana ovat muun muassa Google, Meta, Microsoft, OpenAI, Anthropic, Mistral ja Synthesia sekä käyttäjäpuolelta Getty Images, Lufthansa ja Lenovo. Noin puolet allekirjoittajista on pieniä yrityksiä, mikä kertoo siitä, ettei merkintä ole vain jättien murhe.

2.8.2026

Läpinäkyvyysvelvoitteita sovellettu tästä päivästä

190

Käytännesäännöt allekirjoittanutta organisaatiota

noin 50 %

Allekirjoittajista pieniä ja keskisuuria yrityksiä

15 milj. €

Sakkokatto, tai 3 % liikevaihdosta – kumpi on suurempi

Euroopan komissio ja EU:n tekoälyasetus, elokuu 2026

Sanasto

Vesileima (tekoälysisällössä)
Näkymätön merkki, joka upotetaan tekoälyn tuottamaan kuvaan, ääneen tai tekstiin. Ihminen ei sitä huomaa, mutta ohjelmisto tunnistaa siitä, että sisältö on koneen tekemää.
Koneluettava metatieto
Tiedostoon liitettyä lisätietoa, joka ei näy itse kuvassa tai tekstissä mutta jonka ohjelmat osaavat lukea. Esimerkiksi tieto siitä, milloin ja millä työkalulla tiedosto on tehty.

Sisällöntekijän kannalta suurin muutos ei lopulta ole kuvake vaan koneluettava vesileima, joka kulkee tiedoston mukana. Merkitsemättä jättäminen ei ole enää makuasia, vaan se on jälkikäteen todennettavissa, myös kilpailijan tai tarkkasilmäisen kommentoijan toimesta.

Moni suomalainen yritys on käyttänyt tekoälyä kuvituksessa ja mainosteksteissä vaieten, koska on pelännyt asiakkaiden reaktiota. Nyt asetelma kääntyy: vaikeneminen on riski ja kertominen normi. Kannattaa siis miettiä valmiiksi, miten merkinnän sanoittaa niin, että se kuulostaa työtavalta eikä anteeksipyynnöltä.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Mikä on Jev? Tekoälymalli, joka päättää eikä kirjoita
  2. 220 vuotta koodaamatta, sitten 5,4 miljoonaa
  3. 3Datakeskus söisi Lapinlahdella kokonaisen kaupungin sähköt
  4. 4Google kaatoi 300 hehtaaria metsää – virasto selvittää
  5. 5Uusi Siri saapui – mutta ei suomeksi eikä iPhoneen

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.