OpenAI sulki maaliskuun viimeisenä päivänä poikkeuksellisen rahoituskierroksen. Yhtiö keräsi 122 miljardia dollaria, ja sen arvoksi muodostui 852 miljardia. Helmikuussa kierroksen kooksi ilmoitettiin 110 miljardia, mutta summa kasvoi viimeisten viikkojen aikana uusien sijoittajien liittyessä mukaan.
Mittakaavaa on helpoin hahmottaa vertailulla. Saudi Aramcon listautumisanti keräsi vuonna 2019 noin 29 miljardia dollaria ja oli tuolloin historian suurin yksittäinen pääomanhankinta. OpenAI:n kierros oli yli nelinkertainen. Koko summa menee yhtiölle, joka ei ole vielä kertaakaan tehnyt voittoa.
OpenAI aloitti vuonna 2015 voittoa tavoittelemattomana tutkimusorganisaationa. Kymmenessä vuodessa siitä on kasvanut pörssilistautumista suunnitteleva jättiläinen, jonka teknologiasta kilpailevat maailman suurimmat yhtiöt.
Kolmen jätin panos
Suurin yksittäinen sijoittaja oli Amazon, joka lupasi 50 miljardia dollaria. Summasta 35 miljardia on ehdollista – rahat virtaavat vain, jos OpenAI listautuu pörssiin tai saavuttaa yleisen tekoälyn tason. Amazonille kyse on kilpailusta Microsoftin kanssa: molemmat haluavat tarjota parhaita tekoälymalleja pilvipalveluidensa kautta.
Nvidia sijoitti 30 miljardia. Sirupiireihin erikoistuneelle yhtiölle logiikka on suoraviivainen: mitä enemmän OpenAI rakentaa datakeskuksia, sitä enemmän se ostaa Nvidian laskentasiruja. SoftBank tuli mukaan samalla 30 miljardin summalla ja toimi kierroksen johtajana yhdessä Andreessen Horowitzin, D.E. Shaw Venturesin, MGX:n ja TPG:n kanssa.
Microsoftilla on OpenAI:ssa ennestään merkittävä asema aiempien sijoitusten kautta, ja yhtiö osallistui myös tähän kierrokseen. Kilpailu OpenAI:n mallien jakeluoikeuksista kertoo, kuinka keskeiseksi tekoäly on noussut pilvipalvelubisneksessä.
OpenAI avasi ensimmäistä kertaa osuuksiaan myös yksityishenkilöille. Pankkikanavien kautta yhtiö keräsi kolme miljardia dollaria piensijoittajilta – merkki siitä, että tekoälystä on tullut massojen sijoituskohde.
Kaksi miljardia kuussa, 14 miljardia tappiota
OpenAI:n liiketoiminnassa näkyy tekoälyalan perustavanlaatuinen ristiriita. Yhtiö tuottaa kaksi miljardia dollaria kuukaudessa, vuositulot ylittivät 25 miljardia helmikuussa ja ChatGPT:llä on yli 900 miljoonaa viikoittaista käyttäjää. Maksavia tilaajia on yli 50 miljoonaa. Liikevaihto nelinkertaistui 14 kuukaudessa, mikä ylittää miltei jokaisen ohjelmistoyhtiön kasvuvauhdin vastaavassa kokoluokassa.
Silti yhtiö ennustaa 14 miljardin dollarin tappiota vuodelle 2026. Suurin kuluerä on laskentakapasiteetti: tehokkaat sirut, datakeskusten rakentaminen ja sähkö. Yhtiön Stargate-datakeskushanke Teksasissa on esimerkki infrastruktuurista, johon rahat valuvat. Huippututkijoiden vuosipalkat nousevat miljooniin dollareihin. OpenAI:n omat ennusteet kertovat, ettei voitollista tulosta ole odotettavissa ennen vuotta 2029, johon mennessä kumulatiiviset tappiot nousevat arviolta 44 miljardiin dollariin.
OpenAI on yhtä aikaa maailman arvokkaimpiin kuuluva yksityinen yritys ja yksi teknologiahistorian suurimmista rahantuhlaajista. Sijoittajat uskovat tekoälyn markkinoiden kasvavan niin suuriksi, etteivät nykyiset tappiot ole merkityksellisiä. Jos he ovat väärässä, 122 miljardin kierros jää historiaan toisenlaisena ennätyksenä.
