Mikkeli saa 250 työpaikkaa – ja laskun sähköverkolle

Mikkelin kaupungin talousarviokirjassa vuodelle 2026 on kaksi riviä, jotka kannattaa lukea ennen kuin lukee mitään datakeskustiedotetta. Elokuun lopun ennakkotiedon mukaan kaupungissa asui 51 611 ihmistä. Kiinteistöveroa kaupunki odottaa ensi vuonna kertyvän 23,4 miljoonaa euroa.

Näitä lukuja vasten mitataan nyt hanketta, jossa yhdysvaltalainen siruyhtiö Cerebras ja datakeskuskehittäjä Compute Nordic Finland rakentavat Mikkeliin tekoälylaskentaan tarkoitettua keskusta. Ensimmäinen 50 megawatin vaihe on jo rakenteilla. Täydessä laajuudessaan teho olisi 165 megawattia.

Kiinnostavinta ei ole megawattiluku vaan se, että yhtiöt kertoivat ensimmäistä kertaa suomalaisessa datakeskushankkeessa oman numeerisen lupauksensa paikallisista hyödyistä: 80–250 pysyvää työpaikkaa sähkö-, jäähdytys-, turvallisuus- ja kiinteistönhuoltotehtävissä sekä 0,8–2,5 miljoonan euron kiinteistöverotulot vuodessa. Nämä ovat arvioita hankkeesta, jonka toinen vaihe on vasta paperilla. Toteumia ne eivät ole.

Investoinnin koon on arvioinut konsulttiyhtiö Ramboll. Yhtään nimellä varustettua kommenttia hankkeen osapuolilta ei ole julkisuudessa esitetty, eivätkä Cerebras, Compute Nordic Finland tai Mikkelin kaupunki ole kertoneet, millä oletuksilla työpaikka- ja verotuloarviot on laskettu.

Mitä 165 megawattia tarkoittaa

Megawatti on tehon yksikkö, ei sähkön määrä. Se kertoo, paljonko keskus vetää sähköä sillä hetkellä kun se käy, ja vuosikulutus riippuu siitä, kuinka täydellä kuormalla laitteet pyörivät. Tekoälylaskennassa kuorma on tasainen, koska mallien koulutus ei pidä taukoja.

Jos 165 megawatin keskus kävisi vuoden ympäri noin 90 prosentin kuormalla, sähköä kuluisi noin 1,3 terawattituntia vuodessa. Se vastaa suunnilleen 65 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta, kun taloa kohti lasketaan 20 000 kilowattituntia. Koko Suomen sähkönkulutuksesta, joka on viime vuosina ollut noin 80 terawattitunnin tasolla, se olisi runsaat puolitoista prosenttia. Rakenteilla oleva ensimmäinen vaihe jää tästä alle kolmasosaan.

Yhtiöiden mukaan keskuksessa käytetään suljettua vesikiertoa ja hukkalämpö otetaan talteen ympäröivän alueen käyttöön. Kaukolämpösopimuksesta tai lämmön hinnasta ei ole kerrottu mitään. AI Suomi kävi keväällä läpi, mitä kunta yleensä saa vastineeksi antamastaan maasta ja vedestä: aisuomi.fi/artikkelit/datakeskus-vie-maan-ja-veden-mita-kunta-saa.

Verotulo jää pieneksi, koska verottaja näkee vain seinät

Kiinteistövero ei kohdistu siihen, mikä datakeskuksessa maksaa eniten. Verotettavaa on maa ja rakennus, eivät salien palvelimet ja sirut, jotka ovat verotuksessa koneita ja laitteita. Siksi miljardiluokan investointi voi tuottaa kunnalle vain muutaman miljoonan euron vuodessa.

Mikkelin yleinen kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna 1,37. Sillä laskien 2,5 miljoonan euron vuosituotto edellyttäisi noin 180 miljoonan euron verotusarvoa ja haarukan alapää, 0,8 miljoonaa, noin 60 miljoonan arvoa. Enimmilläänkin siis vain runsas kymmenesosa ilmoitetusta 1–1,7 miljardin investoinnista päätyisi kiinteistöveron pohjaksi. Laskelma on AI Suomen ja perustuu kaupungin omaan veroprosenttiin.

Vaihteluvälille löytyy kolme selitystä. Ensimmäinen on rakennusvaihe: 50 megawattia tuottaa verotuloa aivan eri tavalla kuin 165, ja toisen vaiheen aikataulua ei ole kerrottu. Toinen on rakennustapa, sillä kevyt teräshalli ja raskaasti rakennettu, omilla muuntamoillaan varustettu konesali arvostetaan verotuksessa eri tavoin. Kolmas on ikäalennus. Rakennuksen verotusarvo laskee vuosittain, joten tuotto on suurimmillaan heti alussa ja hiipuu sen jälkeen.

250 työpaikkaa on Mikkelin mitassa iso luku

Mikkelissä oli Tilastokeskuksen vuoden 2023 tiedon mukaan 21 399 työpaikkaa, ja määrä oli vuodessa vähentynyt 567:llä. Työttömiä oli tammikuussa 2025 12,4 prosenttia työvoimasta. Jos datakeskus tuo lupaamansa 250 työpaikkaa, se on runsas prosentti kaupungin kaikista työpaikoista ja enemmän kuin edellisen tilastovuoden koko työpaikkakato. Haarukan alapäässä, 80 työpaikassa, vaikutus jää vajaaseen neljään promilleen.

Verotuloissa mittasuhde on toinen. Mikkeli budjetoi ensi vuodelle 146,6 miljoonan euron verotulot, joista kunnallisveroa on 110,1 miljoonaa. Datakeskuksen luvattu 2,5 miljoonaa olisi tästä 1,7 prosenttia eli noin 48 euroa asukasta kohti, alarajan 0,8 miljoonaa noin 15 euroa. Kunnallisveroprosenttia ei ehdotettu nostettavaksi 9,4:stä, koska se on jo valtakunnallisessa vertailussa korkea. Datakeskus ei tuota Mikkelille sellaista rahaa, jolla verotusta lasketaan, mutta se on kaupungin kokoluokassa aitoa rahaa.

Tavalliselle mikkeliläiselle hanke näkyy ennen kaikkea työmaana ja sen jälkeen muutamana sadan hengen työpaikkana, jonka tehtävät ovat sähköasentajan, jäähdytysteknikon, vartijan ja kiinteistönhoitajan töitä. Ne ovat ammatteja, joihin kaupungissa koulutetaan jo nyt. Sähkölaskuun tai kaukolämmön hintaan hanke vaikuttaa vasta, jos hukkalämmöstä sovitaan erikseen.

Mitä kannattaa seurata

Lupausten paikkansapitävyys selviää julkisista asiakirjoista kauan ennen kuin keskus on valmis. Ensimmäisen vaiheen kiinteistöverotuspäätös kertoo, mille tasolle verotusarvo oikeasti asettuu. Jos 50 megawatin vaihe tuottaa kaupungille selvästi alle 0,25 miljoonaa euroa vuodessa, haarukan yläpäätä ei kannata odottaa myöskään täydeltä 165 megawatilta.

Työpaikkaluvun mittari on yhtä yksinkertainen: montako vakituista työntekijää yhtiöillä on Mikkelissä silloin, kun ensimmäinen vaihe on ollut vuoden ajossa, ja montako tehtävistä on ostettu ulkopuolisilta huoltoyhtiöiltä. Ulkoistettu vartija ja sähköasentaja tekevät saman työn, mutta eivät välttämättä näy kaupungin työpaikkatilastossa Mikkelin työpaikkana.

Talousarviokirja päivittyy joka joulukuu. Kiinteistöveron rivi on siellä samassa kohdassa kuin nyt, ja seuraavan kerran sitä kannattaa katsoa vuoden 2028 kirjasta, kun ensimmäinen vaihe on ollut verotuksessa.