Datakeskukset tulevat 22 kuntaan – mitä tapahtuu sähkölaskullesi?

Kun Datakeskusteollisuuden toimitusjohtaja Antti Poikola esitteli 28. lokakuuta VTT:n selvityksen alan kasvusta, hän ei puhunut valmiista tuloksesta. ”Työmme on alussa, tämä on lähtölaukaus”, hän sanoi. Selvityksen mukaan datakeskukset voivat viedä vuonna 2030 jopa viidenneksen Suomen sähköstä.

Datakeskus eli konesali on halli, jossa tuhannet palvelimet tallentavat dataa ja tekevät laskentaa, yhä useammin tekoälylle. Käytössä olevien keskusten teho on Fingridin mukaan noin 300 megawattia. VTT:n uusi arvio on korkeampi, noin 450 megawattia, eikä tiedotteesta selviä, mitkä laitokset siihen on laskettu.

Suunnitelmat ovat moninkertaiset. Fingrid kertoi 23. lokakuuta, että datakeskusten kantaverkon liittymissopimuksia on yli 5 gigawatin edestä. Datakeskuksia rakennetaan tai suunnitellaan 22 kunnassa, ja suurin yksittäinen suunnitelma on Nurmijärven Sudentullin 560 megawatin kampus.

Tähän oppaaseen on koottu hankkeet kunnittain, sähkönkulutus, vaikutus sähkön hintaan, hukkalämpö, vero ja työpaikat. Luvut on tarkistettu 31.10.2026, ja opas päivittyy kuukausittain.

Mitä datakeskus tekee

Yhdessä hallissa on tuhansista kymmeniin tuhansiin palvelimia. Lähes kaikki niiden käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi, joten tekoälyhallit jäähdytetään usein nesteellä, ja ylimääräinen lämpö voidaan ohjata kaukolämpöverkkoon. Valmis laitos työllistää vähän ihmisiä. Rakennusaikana työmaalla voi olla satoja tai tuhansia.

Luvuissa sekoittuu helposti kaksi asiaa. Megawatti (MW) kertoo, paljonko tehoa laitos ottaa verkosta tietyllä hetkellä, terawattitunti (TWh) taas kertoo vuoden kulutuksen. Ympäri vuoden täydellä teholla käyvä 100 megawatin laitos kuluttaisi noin 876 gigawattituntia. VTT:n esimerkissä vajaan 80 prosentin käyttöasteella kulutus on noin 0,68 terawattituntia.

Liittymissopimus on lupa liittyä sähköverkkoon tietyllä teholla, ei investointipäätös. Hukkalämpö on palvelimista syntyvää lämpöä, jonka lämpöpumput nostavat kaukolämmön lämpötilaan. Suuret hankkeet vaativat ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), jonka aikana asukkaat voivat jättää mielipiteensä.

Missä datakeskukset ovat

Google on toiminut Haminassa vuodesta 2009 ja työllistää siellä noin 500 ihmistä. Syyskuussa yhtiö osti 56 hehtaaria lisää maata 10,7 miljoonalla eurolla. Samassa kuussa Google kertoi sijoittavansa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028, ja kolme uutta paikkaa ovat Kajaanin Otanmäki, Muhos ja Vaala. Muhoksella noin 300 hehtaaria metsää on kaadettu ennen kuin YVA valmistui, ja kaivosyhtiö on valittanut Kajaanin kaavasta. Googlen laitosten tehoja ei ole julkistettu.

Microsoft rakentaa Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin, ja toinen vaihe on työn alla. Lappeenrannan Pajarilaan Nebius ja Polarnode rakentavat 310 megawatin tekoälykampusta, jonka ensimmäinen rakennus valmistuu 2027. Nebiuksella on Mäntsälässä jo toiminnassa 75 megawatin keskus.

Kouvolan Myllykosken atNorth-hanke vaihtoi omistajaa syyskuussa neljän miljardin dollarin kaupassa. Tavoitteena on 430 megawattia, mutta lukua ei ole vahvistettu, ja ensimmäinen vaihe valmistuu 2027. Kouvolan Koriaan ja Lahteen rakentaa TikTokiin kytkeytyvä toimija. Lahti Energian arvion mukaan Lahden laitos lähes kaksinkertaistaa kaupungin sähkönkulutuksen.

Seinäjoella Pure DC osti 22 hehtaarin tontin kaupungin historian suurimmassa maakaupassa. Ensimmäinen 110 megawatin vaihe on jo vuokrattu, ja koko kampus voi ylittää 550 megawattia. Mikkelin Visulahteen Cerebras ja Compute Nordic Finland rakentavat 165 megawatin keskusta, jonka 50 megawatin ensimmäinen vaihe on rakenteilla.

Nurmijärven Sudentullin 560 megawatin kampuksen YVA on käynnissä, ja hankkeen takana on Kinetic DC. Lapinlahden Alapitkälle ja Iisalmeen Helios Nordic Energy suunnittelee kumpaankin 500 megawatin kampusta. Oulun Ruskossa Glesys ja Trevian aloittavat kahdeksalla megawatilla, ja potentiaalia on 300 megawattiin. Forssan nimettömän hankkeen kulutus vastaisi arviolta kahdeksaa prosenttia Suomen sähköstä.

Pienempiä tai varhaisempia hankkeita on Kontiolahden Lehmossa (YIT, UPM ja Usva Energia), Imatralla (Nord Vire) ja Saarijärvellä (Eddu Energy, 2 MW). Kajaanin Renforsin Rannassa CSC:n LUMI-supertietokoneen rinnalle tulee LUMI-AI vuonna 2027.

Kuka maksaa: 3 biljoonan dollarin sitoumukset

Suomen hankkeet ovat pieni osa maailmanlaajuista rakennusbuumia. Bloombergin 30. lokakuuta julkaiseman, yhtiöiden raportteihin perustuvan laskelman mukaan Alphabet, Meta, Microsoft, Amazon ja Oracle ovat sitoutuneet tuleville vuosille yli 3 biljoonan dollarin menoihin. Tulevia vuokrasitoumuksia on 1,3 biljoonaa ja muita ostositoumuksia, kuten laitteita ja energiaa, 1,9 biljoonaa dollaria.

Googlen emoyhtiön Alphabetin sitoumukset ylittävät yksinään biljoonan dollarin. Se on lähes kahdeksan kertaa vuodentakainen taso. Yhtiöt raportoivat sitoumuksensa eri tavoin, joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Metan talousjohtaja Susan Li ei antanut analyytikoille merkkejä hidastamisesta: ”Odotamme jatkavamme investointeja aggressiivisesti tukeaksemme sekä ydinliiketoimintaamme että uusia tekoälyhankkeita”, hän sanoi englanniksi.

Suomen kannalta tämä tarkoittaa, että Googlen 13 miljardin euron Suomi-ohjelma on yhtiölle pieni erä. Haminan, Muhoksen tai Kajaanin laajennuksista päätetään Kaliforniassa, ja ratkaisuun vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka nopeasti sähköä saa verkosta.

Sähkön riittävyys on myös sirujen ongelma. Vancouverissa Washingtonin osavaltiossa toimiva Powerlattice on myynyt osakkeita 86 miljoonalla dollarilla 111 miljoonan dollarin annista, käy ilmi yhtiön 30. lokakuuta Yhdysvaltain arvopaperivalvoja SEC:lle jättämästä Form D -ilmoituksesta. Yhtiö tekee sirupalaa, joka tuo jännitteensäädön suoraan prosessorin koteloon. Powerlattice väittää ratkaisunsa puolittavan tekoälylaskennan tehontarpeen.

Väite on valmistajan oma, eikä sitä ole todennettu riippumattomasti. Lokakuun demossa yhtiö testasi sirua itse kehittämällään laitteella, joka jäljittelee tekoälykiihdyttimen kuormaa. Hallituksessa istuu Intelin entinen toimitusjohtaja Pat Gelsinger. Jos tällaiset sirut yleistyvät, sama laskentamäärä mahtuisi pienempään sähköliittymään. Suomen hankkeiden liittymät haetaan kuitenkin nykyisten sirujen kulutuksella.

Miksi Suomeen

Viileä ilmasto vähentää jäähdytyksen tarvetta, sähkö on pääosin vähäpäästöistä ja kaukolämpöverkot voivat ottaa hukkalämmön vastaan. Kiinteistökonsultti Savills sijoitti Helsingin maailman kuuden parhaan datakeskussijainnin joukkoon. Tärkein syy on silti verkkoon pääsy.

Keski-Euroopan kaupungeissa liittymää voi joutua odottamaan vuosikymmenen, Suomessa sen voi saada vielä tällä vuosikymmenellä. Google sopi Fortumin kanssa ostavansa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta vuodesta 2028 alkaen 22 vuoden ajan.

Paljonko datakeskukset vievät sähköä

Nyt datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on VTT:n mukaan 2–3 prosenttia. Irlannissa se on noin 22 prosenttia. VTT arvioi kulutuksen vuonna 2030 olevan 13–23 terawattituntia eli 12–19 prosenttia koko maan kulutuksesta, jos rakennusluvan saaneet hankkeet valmistuvat. Kapasiteetti kasvaisi silloin 2 000–3 400 megawattiin, ja Energiateollisuuden noin 20 terawattitunnin arvio osuu haarukan yläpäähän.

Fingrid on varoittanut, että jos kaikki liittymissopimukset toteutuisivat, sähkönkulutus voisi kasvaa noin viidessä vuodessa jopa 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta, noin 83 terawattitunnista 116:een. Kasvuun vaikuttavat myös sähkökattilat. Liittymissopimus ei silti ole rakennuslupa, eikä rakennuslupa ole valmis halli, joten luku pienenee joka vaiheessa.

Toukokuussa investointipäätöksiä oli noin 2 100 megawatin edestä. Kevään kyselyissä jonossa oli yli 50 000 megawattia, ja Fingrid arvioi siitä toteutuvan noin kymmenesosan.

Fingrid sulki toukokuussa Etelä-Suomessa yli 10 megawatin uudet liittymät vuoden 2027 alkuun asti, mutta Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa ovat yhä auki. Liittymähakemusten käsittely on ruuhkautunut. Sähkömarkkinalain muutos tulee voimaan arviolta alkuvuodesta 2027, ja Tivin mukaan ministeriön esitys siirtäisi datakeskukset jonon hännille.

Mitä sähkön hinnalle käy

Aurora Energy Researchin arvion mukaan datakeskusbuumi voi nostaa Suomen sähkön tukkuhintaa jopa neljänneksen. Luku on haarukan yläpää, eikä raportin oletuksia ole julkaistu kokonaan. AFRY arvioi marraskuussa 2025 keskihinnan nousevan viidessä vuodessa noin kymmenen prosenttia, jos kapasiteetti kasvaa 300 megawatista 2 500 megawattiin eikä kulutus jousta.

Kotitalouden laskussa vaikutus on pienempi, koska energia on vain osa laskua. Jos energian osuus on noin puolet ja tukkuhinta nousee neljänneksen, koko lasku kallistuisi noin kahdeksasosan. Se on AI Suomen oma esimerkkilaskelma, ei Auroran. Herkimmin hinta reagoi kovilla, tyynillä pakkasilla, koska datakeskus käy ympäri vuorokauden mutta tuulivoima vain tuulella.

Rekisteri: jokainen iso konesali ilmoittautuu valtiolle

Virallista datakeskusrekisteriä Suomessa ei vielä ole. Hallitus esitti 29. lokakuuta, että jokaisen vähintään 0,5 megawatin konesalin pitäisi ilmoittautua valtiolle. Ilmoitus tehtäisiin 30 päivän kuluessa liittymissopimuksesta ja viimeistään rakentamisen alkaessa. Huoltovarmuuskeskus pitäisi rekisteriä ja julkaisisi siitä koosteen neljännesvuosittain.

Laki tulisi voimaan 1.4.2027, ja jo olemassa olevien sekä rakenteilla olevien keskusten pitäisi ilmoittautua kesäkuun 2027 loppuun mennessä. Rekisteri ei ole lupa. Huoltovarmuuskeskus ei voisi sen perusteella hyväksyä, estää tai ehdollistaa hanketta.

Sähkövero nousi heinäkuussa

Vuodesta 2022 vähintään 0,5 megawatin datakeskukset maksoivat alempaa II-luokan sähköveroa, jos ne täyttivät energiatehokkuuden tai lämmön hyödyntämisen ehdot. Huojennus päättyi 1.7.2026. Nyt datakeskukset ovat samassa I-luokassa kuin kotitaloudet.

Energiavero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta, noin 45-kertaiseksi. Huoltovarmuusmaksu mukaan lukien kokonaisvero nousi 0,135 sentistä 2,325 senttiin. Ympäri vuoden käyvälle 100 megawatin laitokselle se tarkoittaa noin 19 miljoonaa euroa lisää vuodessa, ja valtiovarainministeriö odottaa noin 47 miljoonan euron vuotuista lisätuottoa.

Suunniteltu 30 miljoonan euron tukimalli kaatui budjettiriihessä. Yli sata kansanedustajaa allekirjoitti Heikki Vestmanin lakialoitteen, joka vaatisi suuria datakeskuksia rakentamaan uutta tuotantoa ennen verkkoon liittymistä.

Hukkalämpö: kenen patteri lämpenee

Lähes kaikki datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi. Sen hyödyntäminen ei ole enää vapaaehtoista, sillä Energiaviraston mukaan yli megawatin datakeskuksen hukkalämpöä on hyödynnettävä. Jos olemassa oleva laitos ei hyödynnä lämpöä lainkaan, ylläpitäjän on kustannus-hyötyanalyysillä osoitettava, ettei se ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää. Uusille ja merkittävästi uudistetuille laitoksille analyysi on pakollinen.

Vähintään 500 kilowatin laitosten on lisäksi raportoitava tietonsa EU:n datakeskustietokantaan vuosittain 15. toukokuuta mennessä ja kerrottava verkkosivuillaan, missä maakunnassa ne sijaitsevat.

Espoossa näkyy, miltä mittakaava näyttää. Fortum ottaa talteen Microsoftin Hepokorven ja Kolabackenin keskusten lämpöä uudella 17 kilometrin linjalla, joka liittyy 900 kilometrin kaukolämpöverkkoon. Palvelimista tuleva noin 30-asteinen vesi nostetaan lämpöpumpuilla kaukolämmön lämpötilaan. Fortumin mukaan yli 75 prosenttia hukkalämmöstä saadaan hyötykäyttöön, ja valmiina se voi kattaa jopa 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä.

Muualla osuudet ovat vielä suurempia. Googlen lämmön odotetaan kattavan 70–80 prosenttia Haminan kaukolämmöstä ja Nebiuksen noin 80 prosenttia Mäntsälän. Helsingissä OnZeron uusi halli tuottaa 60 megawattia lämpöä, joka riittää vuodesta 2027 noin 70 000 kodille. Kajaanissa LUMI-supertietokoneen lämpö on mennyt kaupungin verkkoon vuodesta 2021.

Lämpö ei kuitenkaan ole ilmaista. Fortumin laitoksilla noin neljännes kaukolämmön energiasta tulee lämpöpumppujen sähköstä. Hukkalämpö ei myöskään laske asukkaan laskua automaattisesti, koska hinnan päättää energiayhtiö. Moni kunta neuvottelee lämmöstä vasta kun halli on jo kaavoitettu, vaikka paras hetki olisi kaavoitusvaiheessa.

Vesi

Haminassa jäähdytykseen käytetään merivettä. Lappeenrannan, Mikkelin ja Helsingin uudet hallit käyttävät suljettua nestekiertoa. Imatralla huolena on pohjavesialue. Kansallista lukua datakeskusten vedenkulutuksesta ei ole julkaistu, ja yli 50 000 allekirjoittajan kansalaisaloite vaatii datakeskuksia maksamaan sähkön- ja vedenkäytöstään.

Työpaikat

Suurin osa työstä syntyy rakennusaikana. VTT:n mukaan suunnitellut hankkeet vaatisivat rakentamisessa 34 000–66 000 henkilötyövuotta, ja valmiit hallit työllistäisivät pysyvästi 3 500–6 000 ihmistä. Lappeenrannan työmaalla voi Nebiuksen mukaan olla jopa 700 työntekijää, valmiissa kampuksessa noin sata. Seinäjoki odottaa kymmenessä vuodessa yli 3 000 työpaikkaa.

Google sanoo 13 miljardin euron ohjelmansa tukevan yli 37 000 työpaikkaa, joista noin 16 000 rakentamisessa ja noin 7 000 vuosittain käytön aikana. Valtiovarainministeriön mukaan talousvaikutus on pienempi, koska 70–80 prosenttia rahasta menee tuontilaitteisiin.

Valmiin hallin työ on laitteiden vaihtoa, kaapelointia sekä jäähdytyksen ja sähkön valvontaa. Haminan Ekamissa yli sata hakijaa tavoitteli noin 20 palvelinteknikon paikkaa. Lappeenrannan LAB-ammattikorkeakoulu alkaa kouluttaa insinöörejä tekoälyn konesaleihin. Englanninkielisen koulutuksen haku on auki 2.11.2026–30.4.2027, ja opetus alkaa elokuussa 2027.

”Saamme nyt opiskelun käyntiin. Liikumme viiden vuoden aikasyklillä”, LAB:n rehtori Turo Kilpeläinen sanoi Ylelle. Ensimmäiset insinöörit voivat valmistua vuonna 2031.

Mitä kunta saa

Kiinteistövero lasketaan maasta ja rakennuksista, ei palvelimista, joten miljardin euron investointi tuo kunnalle vain miljoonia vuodessa. Mikkelin luvattu 0,8–2,5 miljoonaa euroa vastaa 3–11 prosenttia kaupungin nykyisestä kiinteistöverokertymästä. Kunnallisvero menee sinne, missä työntekijät asuvat, ja Kouvola arvioi tuloksi noin kymmenen euroa asukasta kohti vuodessa. Maakaupat tuovat kertatuloa, kuten Haminan 10,7 miljoonaa euroa.

VTT:n laskelmassa yksi 100 megawatin keskus tuottaisi valtiolle 146 miljoonaa euroa verotuloja, ja kotimaisille yrityksille jäisi investoinnista 300–480 miljoonaa euroa. Googlen 31 miljoonan euron paketti neljälle kunnalle rahoittaa saunoja, laitureita ja aurinkopaneeleita. Tutkijat ovat kysyneet, kuka päättää rahan saajista.

Usein kysyttyä

Montako datakeskusta Suomessa on?

Toukokuussa 2026 toiminnassa oli parikymmentä ja rakenteilla 18 datakeskusta. Lisäksi on noin 20 pientä lämpöä tuottavaa laitosta. Virallista rekisteriä ei vielä ole. Hallitus esitti sitä lokakuussa, ja Huoltovarmuuskeskuksen ensimmäinen julkinen kooste on luvassa syyskuun 2027 loppuun mennessä.

Mikä on Suomen suurin datakeskus?

Toiminnassa olevista suurin on Googlen Haminan keskus, jonka tehoa ei ole julkistettu. Arviot liikkuvat 100–200 megawatissa. Suunnitelluista suurin on Nurmijärven Sudentullin noin 560 megawatin kampus.

Nostavatko datakeskukset sähkön hintaa?

Voivat, jos kysyntä kasvaa tuotantoa nopeammin. Aurora arvioi tukkuhinnan nousuksi enimmillään 25 prosenttia, AFRY keskihinnan nousuksi noin kymmenen prosenttia viidessä vuodessa. Kulutuksen jousto ja uusi tuotanto pienentävät vaikutusta.

Kuka päättää datakeskuksista?

Kunta päättää kaavasta ja rakennusluvasta. Suurista hankkeista tehdään YVA, ja esimerkiksi Nurmijärven hankkeessa yhteysviranomainen on Lupa- ja valvontavirasto. Verkkoon pääsystä päättää Fingrid Energiaviraston vahvistamien periaatteiden mukaan vuoden 2027 alusta.

Kuluttavatko datakeskukset paljon vettä?

Lappeenrannan, Mikkelin ja Helsingin uudet hallit käyttävät suljettua kiertoa, Hamina merivettä. Kansallista lukua ei ole julkaistu.

Mitä seuraavaksi kannattaa seurata

VTT:n haarukka on leveä. Ero 13 ja 23 terawattitunnin välillä on yli kymmenesosa koko maan nykyisestä sähkönkulutuksesta. Ratkaiseva tieto tulee kahdesta listasta: Datakeskusteollisuus on luvannut hankerekisterin, johon kootaan todennäköisimmin vuoteen 2030 mennessä valmistuvat luvitetut hankkeet, ja valtion rekisteri kertoo kesästä 2027 alkaen, montako hallia oikeasti rakennetaan.

Kun molemmat ovat julki, kotitalous voi arvioida, kumpaa päätä haarukkaa Suomi lähestyy ja kuinka paljon sähkölaskuun on varauduttava. Kunnissa sama tieto ratkaisee, kannattaako kaukolämpöverkkoa rakentaa datakeskuksen lämmön varaan.