Mikkelin Xamkin kampuksella toimivan suunnittelutoimisto Granlundin aluejohtaja Esa Nykänen kertoi kaupungin verkkosivuilla maanantaina, että hänen porukkansa on ollut kaksi viime vuotta "intensiivisesti mukana datakeskushankkeissa". Se on tähän asti se konkreettisin asia, joka Mikkelin konesalibuumista on näkynyt: suunnittelutyötä kuudessatoista mikkeliläisessä työpöydässä. Palvelimia ei ole vielä kytketty.
Nyt lupaukset ovat kertaluokkaa isompia. Yhdysvaltalainen sirufirma Cerebras Systems ja Compute Nordic Finland kertoivat 1. syyskuuta rakentavansa Mikkelin Visulahteen datakeskuksen, joka kasvaa vaiheittain 50 megawatista 80 megawatin kautta 165 megawattiin. Ensimmäisen 50 megawatin vaiheen työt ovat käynnissä, ja kapasiteetti on myyty seitsemän vuoden palvelutilauksina.
Rambollin syyskuussa 2025 tekemän selvityksen mukaan täysimittainen hanke tarkoittaisi 1,0–1,7 miljardin euron investointia, 80–250 pysyvää työpaikkaa ja 0,8–2,5 miljoonan euron kiinteistöverotuloja Mikkelille joka vuosi.
“Kumppanuus Cerebrasin kanssa ei ole arvailua tulevasta kysynnästä vaan sopimukseen perustuva vaiheittainen rakennushanke, joka vastaa tämänhetkiseen ja tulevaan tekoälylaskennan kysyntään markkinoilla.”
Mitä 165 megawattia on Mikkelin mitassa
Megawatti on tehon yksikkö, ja arjen mittoihin se kääntyy yhdellä kertolaskulla. Täydellä teholla ympäri vuoden käyvä 165 megawatin konesali kuluttaisi noin 1,4 terawattituntia sähköä. Suomen koko vuosikulutus on suuruusluokaltaan 80 terawattituntia, joten yksi laitos veisi siitä runsaat puolitoista prosenttia.
Mikkelin omaan kulutukseen verrattuna luku näyttää aivan toiselta. Kaupungissa asuu runsaat 50 000 ihmistä. Kouvolan keskimääräiseksi sähkötehoksi on arvioitu noin 100 megawattia, ja siellä asukkaita on noin 70 000. Samassa suhteessa Mikkelin keskiteho asettuu 70 megawatin tienoille. Täyteen mittaansa rakennettuna konesali söisi siis karkeasti kaksin verroin sen, mitä kaupunki sen ympärillä.
Kyseessä on AI Suomen suuruusluokka-arvio. Mikkelin kaupunki ei ole julkaissut hankkeen sähkönkulutusta eikä sitä, miten se suhteutuu alueen nykyiseen kulutukseen. Sähkö tulee kantaverkosta: kaupunki kertoo verkkosivuillaan, että Fingridin valtakunnallinen kantaverkko kulkee Mikkelin halki ja että Visulahdessa on sen sähköasema. Sama sivu kertoo, että kaupunkiin kaavaillut datakeskukset veisivät yhteensä noin 300 hehtaaria maata.
165 MW↑
Tavoiteteho täydessä mitassa, ensimmäinen vaihe 50 MW
Kiinteistövero on se osa hanketta, joka päätyy kuntalaisen palveluihin. Ylärajallaan 2,5 miljoonaa euroa tarkoittaa Mikkelin kokoisessa kaupungissa noin 50 euroa asukasta kohti vuodessa, alarajallaan 0,8 miljoonaa noin 16 euroa. Kouvolassa vastaava luku jäi kaupungin omissa arvioissa noin kymmeneen euroon, vaikka Myllykosken kampuksen tavoiteteho on 430 megawattia eli yli kaksi ja puoli kertaa Mikkelin hanke.
Ero ei kerro siitä, että Mikkeli olisi neuvotellut Kouvolaa taitavammin. Kiinteistövero määräytyy rakennusten verotusarvosta ja kunnan veroprosentista, ja pienemmässä kunnassa sama euromäärä jakautuu harvemmalle maksajalle. Pienempi kaupunki saa isomman luvun asukasta kohti myös silloin, kun itse laitos on vaatimattomampi.
Kajaanissa raha on suunnattu toisin. CSC:n 388 miljoonan euron tekoälytehdas on 230 megawatin sähkönjakelukapasiteetillaan Mikkelin hanketta suurempi, mutta se rakennetaan julkisella rahalla ja laskenta-aikaa luvataan myös pienille suomalaisyrityksille ja tutkijoille. Mikkelin megawatit menevät sopimuksella yhdelle yhdysvaltalaiselle asiakkaalle.
Luvut ovat lupauksia, eivät tilinpäätöksiä
Jokainen tämän jutun euro- ja työpaikkaluku on yhtiöiden oma arvio. Ne nojaavat Rambollin 12.9.2025 päivättyyn selvitykseen, jota ei ole julkaistu kokonaisuudessaan. Yhtiöistä riippumatonta lähdettä hankkeen mitoille ei ole: ainoa muu julkinen tietolähde on Mikkelin kaupungin verkkosivu, ja senkin luvut ovat yhtiön ilmoittamia.
Nuo kaksi lähdettä eivät edes kerro samaa. Kaupungin sivun mukaan Compute Nordic on arvioinut investoinnin noin kahdeksi miljardiksi euroksi ja työpaikat noin 300:ksi. Yhtiöiden tiedotteessa puhutaan 1,0–1,7 miljardista ja 80–250 työpaikasta.
“Tällaisen hankkeen selkein mittari ei ole alkuvaiheen rakennustöiden työllistävä vaikutus vaan se, millaisia työpaikkoja on jäljellä 10 tai 20 vuoden päästä.”
Sanasto
Suljetun kierron jäähdytys
Jäähdytystapa, jossa sama neste kiertää putkistossa yhä uudelleen eikä sitä lasketa luontoon. Vettä kuluu vähän, ja lämmennyt neste voidaan johtaa hyötykäyttöön esimerkiksi kaukolämpöverkkoon.
Kantaverkko
Suomen sähkönsiirron runkoverkko, jota hallinnoi valtion omistama Fingrid. Suuret sähkönkäyttäjät liitetään siihen suoraan sähköaseman kautta, ei paikallisen jakeluverkon välityksellä.
Seitsemän vuotta on lyhyt aika betonille
Virrantaus on oikeassa siinä, että rakennusvaiheen työllisyys on huono mittari. Kaivinkoneet lähtevät. Mutta hänen omakaan mittarinsa ei ulotu kahteenkymmeneen vuoteen: seitsemän vuoden palvelutilaus on ostositoumus laskenta-ajasta, ei tieto siitä, kuka rakennuksen omistaa sopimuskauden lopussa.
Kouvolassa nähtiin viikko sitten, miten nopeasti omistus vaihtuu. Myllykosken kampus siirtyi kanadalaisen eläkerahaston ja yhdysvaltalaisen Equinixin käsiin ilman että kaupunki oli neuvottelupöydässä. Mikkeli on samassa asetelmassa. Maa luovutetaan ja infra rakennetaan nyt, ja se osapuoli, joka istuu sopimuksen toisessa päässä vuonna 2033, on toistaiseksi tuntematon.
Mikkeliläiselle hankkeen konkretia mitataan kolmessa asiassa: kiinteistöveron eurot, kantaverkon liityntä ja lämpö. Cerebrasin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Andrew Feldman lupasi tiedotteessa laitoksen, "joka on suunniteltu alusta alkaen suljetun kierron jäähdytystä ja hukkalämmön hyödyntämistä varten". Kenelle se lämpö myydään ja millä hinnalla, tiedotteessa ei kerrota. Se on kysymys, johon Mikkelin kaupungin kannattaa hakea vastaus ennen kuin kolmas rakennusvaihe on piirretty valmiiksi.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
