Datakeskukset hakevat Suomessa jo yli 800 työntekijää

Datakeskustyöt paikkakunnittain syksyllä 2026

Kymenlaaksossa työnhaku näyttää nyt erilaiselta kuin muualla Suomessa. Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen kertoi Ylelle, että maakuntaan on tänä vuonna julkaistu noin 500 datakeskustöihin liittyvää työpaikkailmoitusta. Se on paljon alueelle, jossa asuu vajaat 160 000 ihmistä.

Koko maassa kasvu on ollut nopeaa. Duunitorin datan mukaan datakeskustöiden ilmoituksia julkaistiin syyskuussa yli 800, kun vuotta aiemmin niitä oli reilut sata. Määrä on lähes kahdeksankertaistunut vuodessa, ja syyskuu oli palvelun ennätyskuukausi.

Missä töitä on

Eniten datakeskustöitä on tänä vuonna ilmoitettu Helsingissä ja Espoossa. Kolmantena on Kouvola, ja sen jälkeen tulevat Vantaa, Vaasa ja Hamina.

Pääkaupunkiseudun kärkisija ei yllätä, sillä siellä toimii jo useita konesaleja ja suuri osa alan yrityksistä. Kouvolan nousu kertoo enemmän. Ylen jutussa alueen hankkeina mainitaan TikTokin datakeskus Kouvolan Korialla, Atnorthin datakeskus Ummeljoella, singaporelaisyhtiön datakeskus Kymin Ruukilla ja Googlen datakeskus Haminassa.

Kymenlaakso erottuu myös koko työmarkkinan luvuissa. Maakunnan kaikkien työpaikkailmoitusten määrä kasvoi syyskuussa 27 prosenttia, kun valtakunnallisesti kasvua oli vain pari prosenttia. Salosen mukaan ”datakeskustyöpaikat selittävät lähes kokonaan Kymenlaakson työpaikkailmoitusten kasvun tänä vuonna”.

Ketä haetaan

Haetuimmat ammatit ovat sähköasentaja, projektipäällikkö ja sähköinsinööri. Järjestys kertoo, missä vaiheessa hankkeet ovat. Ennen kuin ensimmäinen palvelin kytketään verkkoon, työmaalle tarvitaan sähköliittymät, kaapeloinnit, varavoima ja jäähdytys.

Elinvoimakeskuksen ennakointiasiantuntija Edla Inkilä sanoi Ylelle, että ”vuoden takaiseen verrattuna rakennustöitä on tarjolla yli 80 prosenttia enemmän”. Hidastumisesta ei hänen mukaansa näy merkkejä: ”Tuntuma on se, että työpaikkailmoittelu jatkaa vielä kasvuaan.”

Mitä tämä tarkoittaa työnhakijalle ja paikkakuntalaiselle

Sähköalan ammattilaiselle tilanne on harvinaisen hyvä. Kouvolassa ja Haminassa asuvan sähköasentajan ei välttämättä tarvitse lähteä pääkaupunkiseudulle löytääkseen töitä, ja kysyntä näkyy myös projektinjohdossa. Pitkää uraa hakevan kannattaa silti katsoa rakennusvaihetta pidemmälle ja selvittää, mitä työnantaja tarjoaa sen jälkeen, kun laitos on valmis.

Paikkakunnalle rakennusvaihe tuo väkeä, joka tarvitsee asuntoja, ruokaa ja palveluita. Osa heistä lähtee, kun työmaa valmistuu. Valmis datakeskus työllistää pysyvästi selvästi vähemmän ihmisiä kuin työmaa rakennusaikana, joten kunnan kannattaa laskea hyödyt myös sen varaan, mitä jää jäljelle: kiinteistöveroa, sähköverkon vahvistuksia ja mahdollisesti hukkalämpöä. AI Suomi on käsitellyt viimeksi mainittua jutussa Datakeskus tulee kylään – kuka saa lämmön, kuka laskun? ja kysynyt erikseen, miksi datakeskus lämmittää Espoota mutta ei Muhosta.

Hankkeet eivät aina etene aikataulussa. Google keskeytti lokakuussa valmistelutyöt Muhoksella ja Kajaanissa Lupa- ja valvontaviraston määräyksestä, kuten AI Suomi kertoi jutussa Google keskeytti datakeskustyöt – mutta ei aivan kaikkia. Seisokki kestää viraston arvion mukaan useita kuukausia. Kärkilistan paikkakuntia se ei koske, mutta se muistuttaa, että ilmoitettu työmaa voi pysähtyä luvitukseen.

Ilmoitus ei ole sama kuin työpaikka

Duunitorin luvut mittaavat ilmoituksia, eivät palkattuja ihmisiä. Sama tehtävä voi olla haussa usean urakoitsijan tai henkilöstöpalveluyrityksen kautta, ja yksi ilmoitus voi koskea useaa paikkaa. Kahdeksankertainen kasvu kertoo siis ennen kaikkea siitä, että rakentaminen on käynnistynyt laajasti, ei suoraan siitä, kuinka monta ihmistä alalle työllistyy.

Rakentamisen rinnalla kasvaa datakeskusten sähkönkulutus. Siitä, mitä se tarkoittaa kotitalouksille, AI Suomi on kirjoittanut jutuissa 145 datakeskusta Suomeen – mitä käy sähkölaskullesi? ja Suomeen nousee datakeskuksia – riittääkö sähkö pakkasella? Kymenlaaksossa ensimmäiset rakennusvaiheen sopimukset päättyvät jo lähivuosina. Silloin nähdään, kuinka moni sähköasentaja jää alueelle laitoksen käyttöön ja kuinka moni lähtee seuraavalle työmaalle.