Kymmenen miljardin tehdas Etelä-Karjalaan
Nebius julkisti maaliskuun lopussa rakentavansa Lappeenrantaan tekoälytehtaan, jonka kokonaisteho nousee 310 megawattiin. Investointi on noin 10 miljardia dollaria, ja rakennusvaiheessa kohteessa työskentelee enimmillään 700 ihmistä. Tontti kattaa noin sata hehtaaria, ja kampus koostuu useammasta rakennuksesta.
Kun tehdas on käytössä, pysyviä työpaikkoja syntyy noin sata. Käytön ja huollon välillisiä työpaikkoja ennakoidaan satoja lisää. Ensimmäiset asiakkaat pääsevät laskentakapasiteetille kiinni vuonna 2027, ja täyteen tehoonsa kampus etenee asteittain.
Suljettu nestejäähdytys ja kaukolämpöä naapureille
Lappeenrannan tehdas nojaa suljettuun nestejäähdytyskiertoon, joka ei käytä paikallisia vesivaroja. Palvelinten hukkalämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon. Nebius käyttää samaa mallia jo Mäntsälän laitoksellaan, jossa lämmön talteenotto vältti viime vuonna noin 4 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöjä.
GPU-rauta tulee Nvidialta. Tehdas rakentuu Blackwell- ja Vera Rubin -alustojen varaan, ja sähkö hankitaan pääosin vähähiilisenä ja uusiutuvana. Pohjoinen ilmasto antaa lisäksi luonnollisen edun jäähdytyksen energiataseessa, mikä parantaa keskuksen PUE-lukemia eteläeurooppalaisiin verrokkeihin nähden.
“Lappeenranta on merkittävä lisäys globaaliin tekoälyinfraamme ja vie meidät lähemmäs kapasiteettitavoitteitamme.”
Olkiluoto, LUMI ja nyt Nebius – Suomen tekoälykolmio
Lappeenrannan hanke täydentää Suomen kuvaa eurooppalaisessa tekoälyinfrassa. Kajaanissa pyörii LUMI, mantereen tehokkain supertietokone. Olkiluoto tuottaa pohjoismaiselle sähköverkolle vakaata ja vähäpäästöistä ydinvoimaa. Lappeenrannan kaupallinen tekoälytehdas tuo rinnalle yksityisen sektorin laskentakapasiteetin – kolmion kolmannen kärjen.
Yhdistelmä on harvinainen Euroopassa. Saksa, Ranska ja Hollanti vetävät julkisia ja yksityisiä infrahankkeita, mutta yhdellä maalla on harvoin samanaikaisesti Top500-listan kärkikoneita, vakaata ydinsähköä ja kymppimiljardiluokan kaupallisia konesalisitoumuksia. Suomi siirtyy kartalla statistin asemasta itsenäiseksi näyttelijäksi.
Lille jää kakkoseksi
Vertailu Nebiuksen aiemmin julkistettuun Lillen-laitokseen on selkeä: Ranskaan tulee 240 megawattia, Lappeenrantaan 70 megawattia enemmän. Suomalaislaitos kattaa Nebiuksen mukaan noin kymmenyksen yhtiön koko sopimuskannasta. EMEA-alueella yhtiöllä on jo yli 750 megawattia varattua tehoa omissa keskuksissa ja vuokrasaleissa.
Lillen tehdas pyrkii toimimaan eurooppalaisten mallikehittäjien kuten Mistralin sovereign-tekoälyalustana, jolloin koulutusdataa ei tarvitse siirtää Yhdysvaltoihin. Lappeenrannan rooli näyttää samansuuntaiselta. Pohjoismaiden vakaa sähkö ja viileä ilmasto vetävät juuri sitä laskentaa, jonka EU haluaa pitää rajojensa sisällä.
Mitä lappeenrantalainen ja suomalaisyritys tästä saavat
Rakennusvaihe näkyy konkreettisesti Etelä-Karjalassa. 700 työpaikkaa kohdistuu paikallisiin urakoitsijoihin, mikä tuo kassavirtaa kunnan elinkeinoelämään muutamaksi vuodeksi. Kaukolämpö-integraatio voi alentaa lappeenrantalaisten lämmityslaskua, jos toteutus onnistuu Mäntsälän mallin tavoin.
Suomalaisyrityksille hanke tarkoittaa sitä, että GPU-laskentaa on tarjolla suomalaisesta sähköpistokkeesta. Se laskee kynnystä rakentaa omia tekoälyratkaisuja kotimaisten datasäännösten alla, ilman että koulutusajot lähtevät Iso-Britannian tai Yhdysvaltojen palvelinsaleille. Vaikutus näkyy vasta vuodesta 2027 alkaen, mutta Lappeenrannasta on tulossa hiljainen mutta painava lisä Suomen tekoälyekosysteemiin.
