Nokia haluaa rakentaa Suomeen tekoälyn gigatehtaan

Nokia vetäjänä, valtio tukena

Nokian kokoama yrityskonsortio on ilmoittanut haluavansa perustaa tekoälyn gigatehtaan Suomeen. Konsortio jätti asiasta kiinnostuksenilmaisun Euroopan komissiolle, ja Suomen hallitus kertoi asettuvansa hankkeen taakse.

Gigatehdas on tekoälyn suurtehdas, johon keskitetään valtava määrä laskentavoimaa. Sen tarkoituksena on kehittää, kouluttaa ja ajaa edistyneitä tekoälymalleja yhdessä paikassa, teollisessa mittakaavassa. Kyse ei ole yksittäisestä konesalista vaan koko laitoskokonaisuudesta.

Nokian rooli on toimia konsortion vetäjänä. Yhtiö ei ole perinteinen datakeskustoimija, mutta sillä on vahva asema verkkoteknologiassa sekä yhteyksiä niin teollisuuteen kuin valtiohallintoonkin. Muiden konsortioyritysten kokoonpanoa ei ole toistaiseksi julkistettu.

Kilpajuoksu Euroopan laskentakartalla

Euroopan komissio avasi keväällä 2025 haun, jossa jäsenmaat ja yritykset saattoivat ilmoittaa kiinnostuksensa gigatehtaiden perustamiseen. Komissio on kaavaillut unionin alueelle jopa viittä tällaista tehdasta, ja varsinaiset hakemukset odotettiin vuoden 2025 loppupuolella.

Kiinnostus on ollut suurta. Komissio kertoi saaneensa kymmeniä kiinnostuksenilmaisuja eri puolilta Eurooppaa, mikä kertoo yhdestä asiasta selvästi: laskentakapasiteetista on tullut jäsenmaiden välinen kilpailukysymys. Se, kenellä on tehoa kouluttaa suuria malleja, määrittää pitkälti kenen ehdoilla eurooppalaista tekoälyä rakennetaan.

Suomen valtteja ovat puhdas ja verrattain edullinen energia, tilaa datakeskuksille, tutkimusosaaminen ja kvanttiteknologian tuntemus. Maassa toimii jo LUMI-supertietokone, yksi Euroopan tehokkaimmista, ja sen yhteyteen rakennettu tekoälytehdas voisi tarjota luontevan kumppanin gigatehdashankkeelle.

Eri hanke kuin Oulun datakeskus

Gigatehdas on kokoluokaltaan aivan toista maata kuin viime aikoina uutisoidut yksittäiset datakeskusinvestoinnit, kuten Oulun seudulle kaavaillut palvelinkeskukset. Siinä missä tavallinen datakeskus tarjoaa laskenta- ja tallennuskapasiteettia laajalle asiakaskunnalle, gigatehdas on keskitetty tekoälyn tuotantolaitos.

Tavalliselle suomalaiselle hanke näkyisi ennen kaikkea työpaikkoina, verotuloina ja sähköverkon kuormituksena. Suuret laskentalaitokset syövät runsaasti sähköä, mikä nostaa väistämättä pöydälle keskustelun energian riittävyydestä ja hinnasta. Kääntöpuolella kotimainen laskentakapasiteetti vähentäisi riippuvuutta yhdysvaltalaisista ja aasialaisista pilvipalveluista.

Suomelle kyse on siis sekä huoltovarmuudesta että kilpailukyvystä. Jos yritykset ja tutkimuslaitokset voivat vuokrata tehoa kotimaasta EU:n sääntöjen alta, arkaluontoisen datan ei tarvitse liikkua mantereen ulkopuolelle, ja osaaminen pysyy Suomessa.

Kiinnostuksenilmaisu on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Lopulliset hakemukset ja komission valinnat ratkaisevat, päätyykö tekoälyn gigatehdas Suomeen vai jollekin toiselle jäsenmaalle. Se päätös kertoo sekin oman tarinansa siitä, minkä kokoisen roolin Suomi lopulta saa Euroopan tekoälytaloudessa.