Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard yritti syyskuussa hillitä odotuksia. ”Aloitamme pienestä, mutta olemme innoissamme potentiaalista”, hän sanoi Kalevalle Oulun tekoälytehtaasta. Nyt hanke on kasvanut puheista papereiksi: Helsingin Sanomien tietojen mukaan Nokia suunnittelee Toppilan gigatehtaaseen miljardien eurojen investointia, ja hallitus on nostanut hankkeelle varaamansa tuen 80 miljoonaan euroon.
Oululle hanke tarkoittaisi Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suurta datakeskusta Toppilan voimalaitoksen kylkeen. Työpaikkamääriä tai sähkönkulutusta ei ole kerrottu julkisesti. Varmaa on vain aikataulu: Euroopan komissio ja EuroHPC-yhteisyritys valitsevat enintään viisi gigatehdasta, ja päätöstä odotetaan alkuvuodesta 2027. Jos Oulu ei pääse joukkoon, hanke voi jäädä selvästi suunniteltua pienemmäksi.
Kuten AI Suomi kertoi maanantaina, Nokia hakee EU:lta tekoälyn gigatehdasta pohjoismais-balttilaisen konsortion johdossa. Uutta ovat rahasummat ja se, että tontti Toppilasta on käytännössä jo myyty.
Nämä yhtiöt ovat mukana
AI Gigafactory Northern -niminen konsortio koostuu viidestä yhtiöstä. Nokia vastaa turvallisista ja nopeista verkkoyhteyksistä, jotka sitovat toimipaikat yhteen. Brittiläinen datakeskusyhtiö Nscale tuo pilvialustan ja tekoälyinfrastruktuurin, ja se rakentaa jo omaa datakeskustaan Harjavaltaan.
Ruotsalainen Telia vastaa tytäryhtiönsä Telia Cygaten kanssa tiedonsiirrosta, infrastruktuurin operoinnista ja pilvipalveluista. Suomalainen Verda, entinen DataCrunch, tuo osaamista tekoälymallien koulutukseen ja ajamiseen. Virolainen Skeleton Technologies valmistaa tehovarastoja, joilla datakeskuksen sähkönkulutuksen piikkejä tasoitetaan ja sähköverkon kuormaa kevennetään.
Tutkimuskumppaneina ovat VTT ja Ruotsin kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH. VTT:n panos liittyy kvanttilaskentaan, puolijohteisiin, fyysiseen tekoälyyn ja fotoniikkaan, KTH:n tekoälytutkimukseen ja koulutukseen.
Oulu ei ole yksin. Gigatehdas toimisi verkkona, jonka muut solmut olisivat Tallinnan seudulla, Latvian Valmierassa ja vielä nimeämättömällä paikkakunnalla Ruotsissa.
“Tekoälyn kehittämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen Euroopassa edellyttää infrastruktuuria, johon Eurooppa voi luottaa, jota se voi hallita ja skaalata.”
Tontista esisopimus, hinta jopa viisi miljoonaa
Oulun kaupunginhallitus hyväksyi syyskuussa Toppilan lämpövoimalan alueella sijaitsevan tontin kiinteistökaupan esisopimuksen ehdot. Ostajina ovat Nokia Solutions and Networks ja Nscale DC Holdings Finland. Kalevan mukaan tontin hinta voi nousta noin viiteen miljoonaan euroon.
Lopullinen kauppa tehdään vasta, kun rakennuslupa ja muut edellytykset ovat kunnossa. Kaupunki ei siis sitoudu mihinkään ennen kuin rahoitus on varmistunut.
Kaikki toppilalaiset eivät ole innoissaan. Alueen asukkaat vaativat syyskuussa Kalevan mielipidesivulla, että gigatehtaan mahdolliset haitat otetaan vakavasti. Melusta, liikenteestä tai jäähdytyksestä ei ole vielä julkaistu selvityksiä.
Näin EU valitsee gigatehtaat
Gigatehtaat rahoitetaan EU:n InvestAI-aloitteesta, jonka tavoitteena on 30 miljardin euron tekoälyinvestoinnit: 20 miljardia yksityiseltä sektorilta ja 10 miljardia EU:lta ja jäsenmailta. EuroHPC-yhteisyritys valitsee kilpailutuksessa enintään viisi gigatehdasta. Arvioinnissa painavat laskentakapasiteetin koko, energian saatavuus ja hiilijalanjälki, rahoituksen uskottavuus sekä se, miten kapasiteetti avataan eurooppalaisille yrityksille ja tutkijoille. Päätöstä odotetaan alkuvuodesta 2027.
Miksi juuri Toppila
Sijainti ei ole sattumaa. Toppilan voimalaitos ja Oulun kaukolämpöverkko ovat vieressä, joten datakeskuksen hukkalämpö olisi luontevaa ohjata kaupungin lämmitykseen. Konsortio ei ole kuitenkaan kertonut, aikooko se tehdä niin.
Tavalliselle oululaiselle ratkaisu voisi näkyä kahdella tavalla. Hukkalämmön hyödyntäminen voisi hillitä kaukolämmön hintaa, kuten muutamassa eteläsuomalaisessa datakeskushankkeessa on luvattu. Toisaalta laitos kuluttaisi sähköä teollisen laitoksen tavoin, ja Pohjois-Suomen siirtoverkkoon kohdistuu jo nyt paineita tuulivoiman ja vetyhankkeiden takia.
Yrityksille ja tutkijoille kysymys on suurempi. Useimmat Suomeen suunnitellut datakeskukset palvelevat amerikkalaisia pilvijättejä. EU-rahoitteinen gigatehdas olisi osa julkista laskentainfrastruktuuria, jonka kapasiteettia suomalainen startup tai yliopiston tutkimusryhmä voisi käyttää ilman, että data poistuu EU:n lainkäyttövallan piiristä.
80 milj. €
Hallituksen hankkeelle varaama tuki
n. 5 milj. €
Toppilan tontin hinta enimmillään
4 maata
Gigatehtaan sijaintimaat: Suomi, Viro, Latvia ja Ruotsi
EU:n rahoittama, hyvin suuri datakeskus, jossa on kymmeniätuhansia tekoälysiruja tekoälymallien kouluttamiseen ja ajamiseen. Gigatehtaan kapasiteettia on tarkoitus tarjota myös eurooppalaisille yrityksille ja tutkijoille.
EuroHPC-yhteisyritys
EU:n ja jäsenmaiden yhteinen organisaatio, joka hankkii ja rahoittaa Euroopan supertietokoneita. Se myös kilpailuttaa ja valitsee tekoälyn gigatehtaat.
Hukkalämpö
Lämpö, joka syntyy sivutuotteena, kun palvelimet kuluttavat sähköä. Sen voi ohjata kaukolämpöverkkoon kotien lämmitykseen sen sijaan, että se puhalletaan ulkoilmaan.
Nokia haluaa osan kapasiteetista itselleen
Hotardin varovaisuudella on syynsä. Kalevan haastattelussa hän kertoi, että Nokia tarvitsee tekoälyä itsekin ja haluaa hallita osaa kapasiteetista. Verkkoyhtiölle gigatehdas on siis myös oma laboratorio, jossa se pääsee testaamaan tekoälyverkkojaan oikeassa mittakaavassa.
Kilpailu on kovaa. Gigatehtaista kiinnostuneita konsortioita on kymmeniä, ja monilla suurilla jäsenmailla on omia ehdokkaitaan. Pohjoismais-balttilainen malli, jossa neljä maata jakaa yhden gigatehtaan, voi olla Oulun valtti: se kattaa laajan alueen ja hajauttaa sähkökuorman useaan verkkoon.
Jos EU sanoo ei, tontin kohtalo on auki. Nscale voi rakentaa Toppilaan pienemmän kaupallisen datakeskuksen ilman EU-rahaa, mutta miljardiluokan hankkeesta tuskin silloin enää puhuttaisiin.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.