Nvidia ostaa kolme miljoonaa tekoälymallia

Jensen Huang ei jättänyt summaa pyöristettäväksi. Nvidian toimitusjohtaja kirjoitti kauppahinnan yhtiön blogiin dollarin tarkkuudella: 12 930 300 000 dollaria. Sillä rahalla sirunvalmistaja ostaa Hugging Facen, ja kyseessä on Nvidian toiseksi suurin yrityskauppa.

Hugging Face on vuonna 2016 perustettu yritys, jonka nimi ei sano tavalliselle lukijalle mitään ja jonka palvelun kautta kulkee lähes kaikki avoin tekoälykehitys. Kun yritys tai tutkimusryhmä ottaa käyttöön valmiin kielimallin, se ladataan käytännössä aina sieltä. Alustalla on kolme miljoonaa mallia, 500 000 datajoukkoa ja miljoona sovellusta. Käyttäjiä on 18 miljoonaa ja yrityksiä yli 200 000.

Vertaus GitHub:iin toistuu alan keskusteluissa syystä. Hugging Face ei ole verkkopalvelu muiden joukossa vaan varasto ja jakelutie, jonka päälle muut rakentavat. Kyse ei ole tuoteostoksesta vaan infrastruktuurin ostamisesta.

Sirunvalmistaja omistaa nyt kilpailijoidensa jakelutien

Nvidia myy grafiikkasuorittimia, joiden tärkein vastine on AMD:n rauta. Kaupan jälkeen Nvidia omistaa paikan, jonka kautta jaetaan myös AMD:n kiihdyttimille ja Googlen TPU-piireille tarkoitetut mallit. Huang otti asian esiin heti tiedotteen alussa.

Lupaus on tiedotteessa, ei julkisessa sopimuksessa. Nvidia ei ole kertonut, sitooko avoimuus yhtiötä muuten kuin toimitusjohtajan sanana, eikä tiedotteessa nimetä ketään, joka valvoisi sitä. Hugging Facen perustajat jatkavat ja yhtiön hymynaamalogo säilyy.

Ostettavan yhtiön liikevaihto on noin 150 miljoonaa dollaria vuodessa, ja toimitusjohtaja Clem Delangue on sanonut yhtiön olevan lähellä kannattavuutta. Delanguen mukaan seuraava kasvuvaihe vaati enemmän laskentaa, tukea, yhteistyötä ja näkyvyyttä kuin yhtiö pystyi yksin hankkimaan. Kolmen miljoonan mallin säilyttäminen ja jakelu ilmaiseksi maksaa.

Mitä kilpailuviranomaiset voivat vaatia

Tämän kokoluokan kauppa ei mene läpi ilman viranomaiskäsittelyä. EU:ssa yrityskauppa ilmoitetaan komissiolle liikevaihtorajojen ylittyessä, ja Yhdysvalloissa osapuolet tekevät HSR-ilmoituksen, minkä jälkeen oikeusministeriö tai kauppakomissio voi avata syvemmän tutkinnan. Nvidian tiedotteessa asiaa ei mainita lainkaan.

Vaihtoehtoja on kolme. Viranomainen hyväksyy kaupan sellaisenaan, hyväksyy sen ehdoilla tai vastustaa sitä niin, että osapuolet luopuvat. Ehdot olisivat tässä tapauksessa todennäköisesti käyttäytymissääntöjä: kielto suosia Nvidian rautaa alustan hakutuloksissa, oletusasetuksissa tai hinnoittelussa, ja velvollisuus kohdella kilpailevia laskenta-alustoja samoin ehdoin. Sellaista sääntöä on vaikea kirjoittaa ja vielä vaikeampi valvoa.

Nvidialla on kokemusta jokaisesta lopputulemasta. Yhtiön 40 miljardin dollarin hanke ostaa brittiläinen siruarkkitehtuuriyhtiö Arm kaatui vuonna 2022 viranomaisten vastustukseen. Mellanoxin ostoon Kiinan kilpailuviranomainen asetti 2020 ehtoja, jotka velvoittivat Nvidiaa jatkamaan toimituksia ja tietojen antamista kilpailijoille. Run:ai-kaupan yhteydessä Nvidia julkaisi ostamansa ohjelmiston avoimena lähdekoodina sen jälkeen, kun Yhdysvaltain oikeusministeriö oli kiinnostunut järjestelystä.

Suomalaismallit tulevat samalta alustalta ja AMD:n raudalta

Suomessa kysymys ei ole teoreettinen. LumiOpen-yhteisö, jossa ovat mukana CSC, Turun yliopiston TurkuNLP-ryhmä ja Silo AI, jakaa Hugging Facen kautta 93 mallia ja 21 datajoukkoa. Suomenkielisen tekoälyn tunnetuin tulos, Poro-mallisarja, ladataan sieltä.

Poro on koulutettu Kajaanissa LUMI-supertietokoneella, jonka kiihdyttimet ovat AMD:n. Silo AI siirtyi AMD:n omistukseen vuonna 2024. Suomen näkyvin avoin kielimalli on siis rakennettu kilpailijan raudalla ja jaetaan alustalta, joka siirtyy Nvidialle. Jos avoimuuslupaus pettää jossain, se pettää täsmälleen tässä kohdassa.

Tavallinen lukija ei käy Hugging Facessa, mutta törmää sen tuloksiin. Suomenkieliset puheentunnistimet, käännösmallit ja julkishallinnon kokeilut rakentuvat malleille, jotka pieni tiimi lataa ilmaiseksi ja ajaa omalla laitteistollaan. Jos lataus muuttuu maksulliseksi, hitaammaksi tai ehdolliseksi, sen huomaavat ensimmäisenä yliopistoryhmät, kunnat ja muutaman hengen yritykset. Isot ostavat mallinsa muutenkin sopimuksella.

Kilpailuviranomainen lukee sopimusehtoja. Alustan valta asuu kuitenkin oletuksissa: mikä malli näkyy hakutuloksen ensimmäisenä, minkä laitteiston asennusohje on valmiiksi auki, mikä vertailuluku näytetään mallikortin yläreunassa. Kukaan ei tee kantelua järjestysvalinnasta. Sitä kannattaa seurata ensi kesään asti, koska muutos näkyy siellä ennen kuin se näkyy tiedotteissa.