Jos olet joskus ladannut avoimen tekoälymallin omalle koneellesi tai yrityksesi palvelimelle, olet lähes varmasti käynyt Hugging Facessa. Se on verkkopalvelu, johon tutkijat, yritykset ja harrastajat lataavat mallinsa muiden käyttöön. Karkeasti ottaen se on GitHub:n vastine tekoälymalleille, ja käytännössä valtaosa maailman avoimista malleista kulkee sen kautta.
The Informationin mukaan Nvidia on sopinut ostavansa yhtiön 12,9 miljardilla dollarilla. Business Insider kertoi keskiviikkoiltana, ettei sopimusta ole vielä allekirjoitettu ja että kauppa voi yhä kaatua. Kumpikaan yhtiö ei ole vahvistanut mitään, eikä kaupan rakenteesta ole julkistettu yksityiskohtia.
Nvidia ei vastannut TechCrunchin kommenttipyyntöön. Lehti piti hiljaisuutta merkillepantavana, koska yhtiö on aiemmin oikaissut nopeasti tietoja, joita se pitää virheellisinä.
“Rakennamme alustaa yhteisölle, ja he luottavat meihin jakaessaan datansa ja mallinsa.”
Numerot eivät kohtaa
Hugging Facen vuosiliikevaihto on TechCrunchin tietojen mukaan noin 150 miljoonaa dollaria. Kaksi kuukautta aiemmin luku oli sata miljoonaa. Kerrottu 12,9 miljardin kauppahinta on siis noin 86 kertaa liikevaihto.
Ohjelmistoyrityksistä maksetaan yritysjärjestelyissä tavallisesti muutamien kertoimien verran liikevaihtoa, kovassa kasvussa toistakymmentä. Kahdeksankymmentäkuusi on eri suuruusluokka. Toimitusjohtaja Clem Delangue kertoi TechCrunchille heinäkuussa yhtiön olevan lähellä kannattavuutta, mutta tällä liikevaihdolla ei osteta tulosta, vaan asemaa.
Vuonna 2023 Hugging Face keräsi 235 miljoonaa dollaria 4,5 miljardin arvostuksella. Kierrosta veti Salesforce Ventures, ja mukana olivat muun muassa Alphabet, IBM Ventures, Amazon, Google ja Nvidia. Ostajaehdokas on siis ollut kohteensa omistajia jo kolme vuotta.
Loppuvuodesta 2025 Nvidia tarjosi 500 miljoonan sijoitusta seitsemän miljardin arvostuksella. Hugging Face kieltäytyi. Financial Timesin mukaan syynä oli haluttomuus luovuttaa valtaa yhdelle hallitsevalle sijoittajalle.
Mitä välissä tapahtui? Liikevaihto puolitoistakertaistui parissa kuukaudessa, ja avoimista malleista tuli poliittinen kysymys. Delangue kävi CBS:n Face the Nation -ohjelmassa puhumassa kansallisesta turvallisuudesta ja allekirjoitti Jensen Huangin kanssa kirjeen, joka vastusti tekoälymallien rajoituksia. Heinäkuun lopulla hän sanoi CNBC:lle: ”Kiina hallitsee selvästi avoimen lähdekoodin tekoälyä.” Lause on lausuttu englanniksi.
Samaan aikaan tekoälyinfrasta tuli kauppatavaraa. Stripe osti OpenRouterin yli seitsemällä miljardilla dollarilla tässä kuussa.
Näin tämä juttu on tehty
Kauppaa ei ole vahvistettu. Tieto perustuu The Informationin ja Business Insiderin nimettömiin lähteisiin, joita TechCrunch on siteerannut. Kaupan rakennetta, maksutapaa tai ehtoja ei ole julkistettu.
Kumpikaan yhtiö ei ole kommentoinut kauppaa julkisuudessa eivätkä ne vastanneet TechCrunchin kommenttipyyntöön. AI Suomi ei ole tavoittanut yhtiöiden edustajia itsenäisesti.
Etsin arvostukselle riippumatonta arviota, siis analyytikkoa tai kilpailuoikeuden tutkijaa ilman taloudellista kytkentää osapuoliin, seuraavista lähteistä: The Register, Wired, Ars Technica, Reuters, Data Center Dynamics ja Hacker Newsin arkisto. En löytänyt yhtään. Jutun 86-kertainen liikevaihtokerroin on oma laskutoimitukseni julkisista luvuista, ei ulkopuolisen asiantuntijan arvio.
Suomi-kytkentää hain Tivistä, Mikrobitistä, Helsingin Sanomien taloussivuilta, Ylestä ja Data Center Dynamicsista. En löytänyt vahvistusta siitä, että kauppa koskisi suoraan mitään yksittäistä suomalaista hanketta. Toimeksiannon lähdelinkki CNBC:hen ei auennut minulle (HTTP 403), joten en ole voinut tarkistaa sen sisältöä enkä ole ottanut sitä lähdeluetteloon.
Sirujen myyjä omistaisi myös jakelukanavan
Nvidia myy raudan, jolla mallit koulutetaan ja ajetaan. Hugging Face on paikka, josta mallit haetaan. Kaupan jälkeen sama yhtiö omistaisi ketjun molemmat päät.
Motiivi on helppo lukea. OpenAI, Google, Amazon ja Anthropic kehittävät omia sirujaan vähentääkseen riippuvuuttaan Nvidiasta, ja jakelukanavan omistaminen ei estä sitä kehitystä, mutta se antaa Nvidialle näkyvyyden siihen, mitä malleja ladataan ja millä raudalla niitä halutaan ajaa.
Hugging Facella on jo valmis infrastruktuuri laskentatehon vuokraamiseen. Nvidia voisi sen avulla herättää alasajetun DGX Cloud -liiketoimintansa uudelleen rakentamatta mitään tyhjästä ja myydä samalla asiakassitoumusten yli jäävää kapasiteettia eteenpäin.
Avoimen lähdekoodin yhteisölle kysymys on toinen. Kuka päättää jatkossa, mitkä mallit nousevat palvelun listoille ja mitkä toimivat siellä sujuvimmin? Jos vastaus on sirujen valmistaja, jakelukanavan puolueettomuus on määritelmän mukaan mennyttä. Tämä on toistaiseksi hypoteesi, koska kaupan ehtoja ei tunneta.
