New York Timesin Tech Guild jätti torstaina 22. toukokuuta epäreilun työkäytännön ilmoituksen Yhdysvaltain työsuhdeneuvostolle (NLRB). Liiton mukaan lehden johto otti käyttöön kaksi tekoälypohjaista työkalua – tuottavuusmittari DX:n ja tiedonhakujärjestelmä Gleanin – tiedottamatta liittoa ja kysymättä neuvotteluja, ja on lisäksi käyttänyt työkalujen tuottamia mittareita kurinpitokeskusteluissa.
Liitto edustaa noin 700 ohjelmistokehittäjää, suunnittelijaa, tuotepäällikköä ja data-analyytikkoa lehden teknologiaorganisaatiossa. Tech Guildin generatiivisen tekoälyn komitean puheenjohtaja Benjamin Harnett tiivisti asetelman: tekoälyn käyttö työn valvontaan rikkoo sopimusta ja luo vinoutuneen kuvan jäsenten työstä. NYT:n tiedottaja vastasi olevansa eri mieltä valitusten luonnehdinnoista ja vastaavansa niihin tavallisessa sopimusmenettelyssä.
DX mittaa, Glean indeksoi
DX on alun perin kehittäjäkokemuksen mittaamiseen suunniteltu työkalu. Se kerää tietoja koodin kommittauksista, pull request -aktiivisuudesta, AI-työkalujen token-käytöstä ja muista tuottavuussignaaleista. Aggregaattidata mittaa tiimien tilaa, mutta liiton mukaan NYT on soveltanut sitä yksittäisten työntekijöiden arviointiin ja vertaillut tuloksia 'alan standardiin' kurinpitoperusteena.
Glean puolestaan indeksoi yrityksen sisäiset dokumentit, GitHub-keskustelut, sähköpostit ja wikit yhdeksi haettavaksi tietopankiksi. Sama työkalu nousi alkuvuonna konsulttipuolen suosioon, ja TechCrunchin mukaan Gleanin liikevaihto ylitti 300 miljoonaa dollaria toukokuun lopussa. Liitto pelkää, että tieto siitä kuka kysyy mitäkin valuu suoritusarviointiin.
“Token-määrät luovat painetta tehdä enemmän ja kannustimia, jotka eivät linjaa laadukkaaseen työhön.”
Ironia päivän valossa
Sama lehti, jonka asianajajat haastoivat OpenAI:n ja Microsoftin joulukuussa 2023 tekijänoikeuksien rikkomisesta kielimallien koulutuksessa, kerää nyt liittonsa mukaan koodariensa työvirtaa yhtä yksityiskohtaisesti. Oikeudenkäynti etenee: New Yorkin piirituomari Sidney Stein hyväksyi keskeisten tekijänoikeusvaatimusten käsittelyn vuonna 2025, ja oikeus on määrännyt OpenAI:n luovuttamaan miljoonia ChatGPT-keskustelulokeja.
Tech Guildin viesti on rakenteellisesti sama, jota NYT:n omat lakimiehet ovat kantaneet OpenAI:ta vastaan: data ihmisen työstä ei ole vapaata ottaa ilman lupaa. Lehti vain seisoo riidassa sekä syyttäjän että vastaajan pulpetilla.
Suomi-kulma: EU AI Act asettaa raamit
Suomalaisilla työpaikoilla vastaavaa AI-valvontaa rajoittaa EU:n tekoälyasetus. Asetus astui valvontaviranomaisten osalta voimaan 1. tammikuuta 2026: tunnetilojen tunnistus työpaikalla on kokonaan kielletty, ja työntekijöiden profilointiin käytettävät järjestelmät kuuluvat korkean riskin luokkaan. Suomessa valvonnasta vastaavat tietosuojavaltuutettu ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalainen työnantaja ei voi ottaa DX:n kaltaista tuottavuusmittaria käyttöön käsittelemättä asiaa yhteistoimintamenettelyssä. Henkilötietoja käsittelevä järjestelmä vaatii vaikutustenarvioinnin, ja työntekijällä on oikeus saada selitys siitä, miten algoritmi vaikuttaa hänen kohdallaan tehtyihin päätöksiin. Akava ja STTK ovat aiemmin korostaneet, että tekoälyä ei saa käyttää piiloon työntekijän valvomiseen, vaan päätöksenteon perusteet on avattava ennen käyttöönottoa.
Miksi tämä koskee suomalaista kehittäjää?
Jos suomalainen koodari kysyy Gleanin tapaisesta sisäisestä hakukoneesta arkaluonteisen asian, vastaus voi periaatteessa ilmestyä esihenkilön mittaristoon – ellei työnantaja ole kirjannut valvonnan rajoja yhteistoimintaneuvotteluissa. Tämän vuoksi tietosuojavaltuutetun ja työmarkkinajärjestöjen vaatimukset algoritmisesta läpinäkyvyydestä eivät ole juridista pikkupräntiä, vaan ne määräävät jokaisen kehittäjän työpäivän rajat.
Sanasto
Token-määrä (työpaikoilla)
Tekoälyn käsittelemän tekstin perusyksikkö. Työpaikkamittarina token-määrä kertoo, kuinka paljon työntekijä käyttää AI-työkaluja – ja tarkoittaa, että runsas käyttö voi näyttää 'tuottavammalta' kuin se todellisuudessa on.
Algoritminen läpinäkyvyys
Periaate, jonka mukaan automaattisten päätösten perusteet on avattava niille, joita ne koskevat. EU:n tekoälyasetus vaatii, että työntekijälle kerrotaan miten algoritmi vaikuttaa esimerkiksi suoritusarviointiin.
Mitä seuraavaksi
Tech Guildin valitukset etenevät kahta reittiä: NLRB:n työsuhdemenettely ratkaisee, rikkoiko NYT liittolakeja jättämällä neuvottelematta, ja lehden sisäinen sovittelumenettely arvioi sopimusrikkomukset. Kumpikin kestää kuukausia. Sillä välin kysymys siitä, kuka omistaa työpaikan tekoälyn tuottaman tiedon työntekijöistä, jää avoimeksi.
Asetelma ei jää amerikkalaiseksi. Glean ja DX ovat jo Suomessa kasvavien teknologiayritysten arkea, ja vastaavat kiistat saapuvat tänne todennäköisesti seuraavan vuoden sisällä. Erona on, että suomalainen koodari astuu pöytään mukanaan yhteistoimintalaki ja EU:n tekoälyasetus – työvälineet, joita NYT:n Tech Guild joutuu nyt rakentamaan oikeudenkäynneillä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
