Olli Rehn varoittaa tekoälykuplasta: kuka maksaa laskun?

Suomen Pankin pääjohtajan huoli ulottuu rahastosäästäjiin ja eläkkeisiin

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja Henna Virkkunen EU-lipun edessä komission tapaamisessa
Kuva: Europäische Kommission - Audiovisueller Dienst, Xavier Lejeune, Yügen, CE - Service audiovisuel, EC - Audiovisual Service / CC BY 4.0

Olli Rehn puhui perjantaina 17. lokakuuta Bangkokissa keskuspankkiireille ja sijoittajille. Suomen Pankin pääjohtaja kävi läpi maailmantalouden riskejä OMFIFin ja DZ Bankin järjestämässä symposiumissa, ja toisena listalla oli tekoäly.

Viesti oli lyhyt. Investointibuumi voi Rehnin mukaan tuoda pitkällä aikavälillä suuria tuottavuushyötyjä, mutta rahat ovat kasautuneet harvoihin kohteisiin. Hän puhui englanniksi.

“Toiseksi tekoäly. Investointibuumi voi tuoda pitkällä aikavälillä suuria tuottavuushyötyjä. Mutta rahoitukselliset riskit ovat suuria ja keskittyneitä. Jyrkkä korjaus tekoälyarvostuksissa voisi levitä markkinoiden läpi.”

— Olli Rehn, Suomen Pankin pääjohtaja, OMFIFin symposiumissa Bangkokissa 17.10.2026 (käännetty englannista)

Sanaa kupla Rehn ei käyttänyt. Keskuspankkiirit valitsevat sanansa tarkasti, koska ne voivat itsessään liikuttaa markkinoita. Viestistä ei silti jää epäselvyyttä.

Sama varoitus kuultiin jo Helsingissä

Bangkokin puhe ei ollut ensimmäinen kerta. Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa 6. lokakuuta Rehn totesi, että ”tekoälyyn liittyvät investoinnit kasvavat nopeasti ja vauhdittavat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa”. Samassa yhteydessä hän sanoi, että ”korkeat arvostustasot ja kasvanut velkavipu lisäävät isomman markkinakorjauksen riskiä”.

Kiinnostavin osa puhetta oli kysymys, jota Rehn ei ratkaissut. ”Rahoitusvakauden kannalta kriittinen kysymys on, mihin nämä riskit lopulta kertyvät”, hän sanoi, ja jatkoi kysymällä, ”kuka kantaa tappiot, jos tekoälyyn asetetut odotukset eivät toteudu”.

Rehn kytki tekoälyn myös korkoihin. Hänen mukaansa pitkiä korkoja nostaa muun muassa kilpailu pääomasta: valtiot lainaavat alijäämiensä kattamiseen, ja yritykset – ”erityisesti edellä mainitut tekoäly-yritykset” – tarvitsevat runsaasti uutta rahoitusta. Kun datakeskuksia rakennetaan velalla, sama rahapotti on jaossa yhä useammalle.

Citin Macro Forumissa Bangkokissa 14. lokakuuta pääjohtaja muotoili asian englanniksi yleisemmin: nopea innovaatio voi johtaa pääoman väärään kohdentumiseen, arvostusten korjauksiin ja rahoitusmarkkinoiden heiluntaan. Samassa yhteydessä hän muistutti, että teknologinen murros jatkuu joka tapauksessa.

Markkinat ehtivät hermostua ensin

Rehnin varoitus osuu hetkeen, jolloin sijoittajat ovat jo alkaneet kysyä samaa. Talouselämän mukaan huoli tekoälyinvestointien rahoituksesta painoi teknologiaosakkeita Yhdysvalloissa. Viime torstaina pudotus levisi Aasiasta Helsinkiin, kun datakeskusyhtiö CoreWeaven velkakirjojen tuotto nousi noin 15 prosenttiin, kuten AI Suomi kertoi.

CoreWeave on hyvä esimerkki siitä, mitä Rehn tarkoittaa velkavivulla. Yhtiön velka oli kesäkuun lopussa noin 52 miljardia dollaria, kun se vuotta aiemmin oli noin 15 miljardia. Jos tuotot eivät kasva yhtä nopeasti kuin korkokulut, joku jää lopulta tappiolle.

Missä Rehn puhui tekoälyriskeistä

6.10. Suomen Pankin tiedotustilaisuus Helsingissä: korkeat arvostukset ja velkavipu lisäävät isomman markkinakorjauksen riskiä. 14.10. Citi Macro Forum Bangkokissa: nopea innovaatio voi johtaa arvostusten korjauksiin. 17.10. OMFIFin symposium Bangkokissa: jyrkkä korjaus tekoälyarvostuksissa voisi levitä markkinoille.

Sanasto

Velkavipu
Sijoitusten tai investointien rahoittaminen lainalla. Velka kasvattaa voittoja hyvinä aikoina, mutta jos tuotot jäävät odotettua pienemmiksi, myös tappiot moninkertaistuvat.
Markkinakorjaus
Osakkeiden tai muun omaisuuden hintojen selvä lasku sen jälkeen, kun ne ovat nousseet liian korkeiksi. Yleensä korjaukseksi kutsutaan vähintään noin kymmenen prosentin pudotusta.
Velkakirjan tuotto
Vuotuinen korko, jonka sijoittaja saa ostaessaan yhtiön velkakirjan markkinahintaan. Kun tuotto nousee korkeaksi, sijoittajat pitävät yhtiön velkaa riskialttiina ja vaativat siitä isompaa korvausta.

Mitä korjaus tarkoittaisi suomalaiselle säästäjälle

Moni suomalainen omistaa tekoälyosakkeita tietämättään. Suosituimmat maailmanindeksirahastot painottuvat markkina-arvon mukaan, ja siksi Yhdysvaltain suurimmat teknologiayhtiöt muodostavat niistä merkittävän osan. Jos näiden yhtiöiden arvostukset korjautuvat jyrkästi, se näkyy suoraan kuukausisäästäjän rahasto-otteessa.

Pitkäjänteiselle säästäjälle laskukaan ei ole pelkkä menetys. Kuukausittain sijoittava ostaa laskun aikana samalla summalla enemmän osuuksia. Kipeintä korjaus olisi niille, jotka tarvitsevat rahansa lähivuosina, esimerkiksi asunnon käsirahaan.

Eläkkeet ovat oma lukunsa. Työeläkeyhtiöt kuten Varma, Ilmarinen ja Elo sekä Keva sijoittavat kymmeniä miljardeja euroja ulkomaisiin osakkeisiin, joten markkinakorjaus pienentäisi eläkevaroja. Lakisääteinen työeläke on kuitenkin etuusperusteinen, eli maksussa olevat eläkkeet eivät pienene kurssien mukana. Pitkään jatkuva heikko tuotto näkyisi pikemminkin paineena eläkemaksuihin.

Suomalaisyhtiöt eivät ole sivussa nekään. Nokia on viime vuosina suunnannut liiketoimintaansa datakeskusten verkkoihin, ja sen osake laski viime torstaina noin viisi prosenttia. Jos tekoälyn rakennusbuumi hidastuu, tilauskirjat ohenevat myös Euroopassa.

Euroopan ongelma on toinen

Rehnin puheissa toistuu myös toinen viesti, joka jää helposti kuplakeskustelun alle. Eurooppa ei hänen mukaansa ehkä ole tekoälyn tuotannon eturintamassa, mutta sen kannattaa ottaa tekoäly ripeästi käyttöön tuottavuuden vauhdittamiseksi. Bangkokissa hän kiteytti asian englanniksi kysymykseen: pystymmekö ottamaan tekoälyn käyttöön ja levittämään sen laajalle?

Arvostusten korjaus voisi siksi olla eurooppalaiselle käyttäjälle jopa hyvä uutinen. Jos datakeskuksia on rakennettu liikaa, laskentateho halpenee. Tappiot jäisivät niille, jotka ovat rahoittaneet rakentamisen velalla, ja juuri siksi Rehn haluaa tietää, keitä he ovat.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Suomeen jonottaa 5 gigawattia konesaleja – kuka saa lämmön?
  3. 3Suomeen nousee kolme tekoälytehdasta – kuka niitä saa käyttää?
  4. 4Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  5. 5Datakeskus söisi Lapinlahdella kokonaisen kaupungin sähköt

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.